Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
Muratan moduulit tarjoavat sekä korkean (+23 dBm, Type 2HK) että matalan tehon (+13 dBm, Type 2HL) vaihtoehtoja. Näin ne soveltuvat monenlaisiin sovelluksiin, kuten älykoteihin älylaitteiden ja kodin automaatiojärjestelmien käyttöön, teollisuuteen rakennusautomaation, infrastruktuurin hallinnan ja pääsynvalvonnan osalta sekä terveydenhuoltoon etäseurantajärjestelmien ja lääkinnällisten laitteiden avulla.
Wi-Fi HaLow perustuu IEEE 802.11ah -standardiin ja käyttää alle 1 GHz:n taajuusaluetta (750–950 MHz), mikä erottaa sen perinteisistä Wi-Fi-verkoista. Tämän ansiosta yhteys voi ulottua yli kilometrin päähän, mikä on huomattavasti enemmän kuin perinteisten Wi-Fi-verkkojen tyypillinen kantama. Alemmat taajuudet läpäisevät tehokkaammin esteitä, kuten seiniä, ja alhainen virrankulutus tekee HaLow-tekniikasta erityisen sopivan vähävirtaisiin IoT-laitteisiin. Lisäksi moduulit tukevat IP-pohjaisia järjestelmiä, mikä helpottaa integraatiota ja vähentää verkkokustannuksia.
Muratan moduulit perustuvat NEWRACOMin NRC7394-piirisarjaan, jossa käytetään Arm Cortex-M3 -prosessoria. Moduulit ovat kooltaan kompakteja (19 x 13,9 x 2,5 mm) ja toimivat laajalla lämpötila-alueella (-40°C – +85°C). Ne tukevat useita käyttöliittymiä, kuten SPI, UART ja I2C, mikä tekee niistä monikäyttöisiä eri teollisuudenaloilla.
HaLow-moduulit tarjoavat ratkaisuja alueille, joissa perinteinen Wi-Fi ei riitä. Pitkän kantaman ansiosta ne voivat vähentää toistimien tarvetta ja tuoda merkittäviä säästöjä järjestelmäkustannuksissa. Lisäksi HaLow mahdollistaa korkealaatuisten kuvien ja videoiden siirron, minkä ansiosta ne sopivat esimerkiksi turvallisuus- ja valvontakäyttöön.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
