Googlella on tiettävästi työn alla uusi käyttöjärjestelmä, joka ensimmäistä kertaa yhtiön historiassa ei pohjaa linuxiin. Git-tiedostopalvelun perusteella kyse on Magenta- ja LK- ytimiin pohjaava alustasta, joka tulee mullistamaan paitsi pienet sulautetut laitteet, myös älypuhelimet. Vähempihän ei Googlelle riittäisi.
Uuden käyttöjärjestelmän nimi voisi hyvin viitata Googlen sisäiseen vitsiin. Mutta jos ajatelleen hetken, että Fuchsia on vakava projekti, miksi Google on siihen ryhtynyt?
Voisko syy olla se, että yhtiö haluaa kehittää oman ”Google OS – käyttöjärjestelmänsä”? Sellainen muuten on jo ollutkin, sillä Chrome OS:n kehittäjä Jeff Nelson on paljastanut alkuperäisen nimen olleen juuri Google OS. Tuolloin alusta pyöri Firefox-selaimessa, sillä Chromea ei vielä oltu lanseerattu.
Chrome OS on kuitenkin hyvin leimallisesti linuxia. Samoin on Android, jonka kehitystyö alkoi alkueräisessä Android Inc:ssä vuonna 2003. Google osti käyttöjärjestelmän alun tiettävästi noin 50 miljoonalla dollarilla, mitä voidaan nyt pitää aikamoisena ryöstönä markkinoilla.
Fuchsiasta tiedetään vielä varsin vähän. Se ei perustu linuxiin, sitä koodataan Googlen omalla Dart-kuvauskielellä ja kyse on tässä vaiheessa pelkästä komentotulkilla ohjattavasta kernelistä.
Fuchsia kuulostaa enemmän kisaavaan pienellä muistilla varustettujen sulautettujen laitteiden kanssa. Tällöin kohteena olisivat FreeRTOSin kaltaiset reaaliaikakäyttöjärjestelmät.
Tässä ongelmana on se, miten Google saisi ulotettua nykyisen ansaintamallinsa myös sulautettuihin laitteisiin?
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
