Sähköpostiin tipahti tänään toisen suuren keskusliikkeen tarjouskuponki. Eilen oli hieno ilma iltapäivällä, joten tankkasin pyörän ketjuun kuuluvalla huoltoasemalla. Ongelma ei tässä ole tarjous salaatista vaan se, etten tiedä olenko tilannut näitä tarjouksia.
Siispä liikkeen verkkosivuille tarkistamaan, mihin kaikkeen olen liittyessäni suostunut. Mitään tunnusta tai salasanaa ei tietenkään ole muistissa, mutta nämä tiedot voi palvelusta helposti palauttaa.
Palvelun mukaan sähköpostiini ei kuitenkaan ole liitetty mitään käyttäjätunnusta. Millähän perusteella voin sitten saada tarjouksen sähköpostiini, kysyy yksinkertainen kuluttaja? Palvelu ei tunnistanut myöskään kännykkänumeroani.
Totuus on, että erilaisilla etukorteilla meistä kerätään jatkuvasti tietoja, joita emme välttämättä haluaisi antaa. Vastikään kohua herätti Citycon, joka kerää asiakkaista tietoja tulotasosta, perhesuhteista ja sosiaalisen median palveluista, kuten Facebookista.
Citycon sanoo, ettei se ”tällä hetkellä” käytä keräämiään tietojaan mihinkään. Laaja tietojenkeruu on kuitenkin herättänyt jo tietosuojavaltuutetunkin mielenkiinnon.
Ilmeisesti etukortteihin tarvitaan samanlainen järjestelmä kuin puhelinmarkkinointiin, jossa keskitetysti voi määritellä mitä tietoja palveluntarjoaja voi kerätä. Sitä edellyttää paitsi kuluttajan myös yksityisyydenkin suoja.