Esineiden internetistä kohistaan nyt kyllästymiseen asti. Silicon Labsin ohjelmistojen kehityksestä vastaava Skip Ashton muistuttaa, että IoT:n menestys riippuu kustannuksista, helppokäyttöisyydestä, yhteensopivuudesta ja siitä, että ratkaisut kestävät aikaa.
Kustannukset näyttää Mooren ja elektroniikan laki ylipäätään hoitavan kuntoon vähän kuin automaattisesti. Helppokäyttöisyys on jo toinen juttu. - Jokainen osaa vaihtaa hehkulampun. Mutta entä jos siihen uuteen ledilamppuun istutetaan radio? Kuinka monelle vaihto silloin onnistuu, Ashton kysyy.
SiLabsin ratkaisu tähän ja moneen muuhun liitettävyysongelmaan on moniprotokollaradio, jonka parissa yhtiö on työskennellyt jo pidemmän aikaa. Nyt tutkimus alkaa konkretisoitua tuotteiksi, joissa yksi ja sama radiopiiri tukee eri tekniikoita. Mielellään kaikkia niitä, jotka ovat IoT-laitteiden suosituimpia radiotekniikoita.
Jatkossa yksinkertainenkin laite – kuten ledilamppu – on päivitettävissä softalla. - Tämä päivitettävyys on IoT-laitteiden etu, mutta myös niiden kirous. Samalla kaikesta tulee softaa. Lampunvalmistajan tuotekehittäjistä yli puolet työskentelee ohjelmistokehityksen parissa, Ashton kuvaa yhtä asiakastaan.
Moni näistä työskentelee protokollien parissa. Tätä Ashton kuvaa laitteiden yhteiseksi kieleksi. - Yhteys laitteiden välillä on hyödytön, jos ne eivät tue samaa protokollaa. IP-tekniikka ratkaisee kyllä liitäntäongelman, mutta ongelma tulee sovellusprotokollien tasolla.
Ashton ei usko, että Applen kaltainen yhden ekosysteemin malli toimii IoT:ssä. - Applehan vaatii, että kaikki laitteet ovat sukua keskenään. Jos vaimolla on Android-kännykkä, Applen mielestä vaimo pitää vaihtaa, Ashton nauratti.
Käyttäjän kannalta protokolla ei merkitse mitään. Tärkeää on, että laite toimii ja on helppokäyttöinen. - Sen myötä IoT-laite menestyy tai kaatuu, Skip Ashton painottaa.