Helsinki sijoittui vasta yhdeksänneksi Ericssonin City Index -vertailussa, jossa selvitetään, miten eri kaupungit hyödyntävät viestintäteknologiaa. Raportissa moititaan ilmaisten WiFi-verkkojen määrää. Myös tabletteja käytetään meillä vähemmän kuin monessa muussa vertailun kaupungissa.
Ericssonin listan ykkösenä komeilee läntisen naapurimme pääkaupunki Tukholma. Vertailussa oli mukana 31 eri suurkaupunkia ympäri maailmaa. Helsinki asettui selkeästi edelläkävijöiden ryhmään, jossa kaupungit ovat sekä edistyksellisiä teknologian hyödyntäjiä että hyvinvoivia sosiaalisella, ekologisella ja taloudellisella mittaristolla. Erot johtavien kaupunkien välillä eivät olleet suuria ja kaikki pohjoismaiset pääkaupungit sijoittuivat listalla 10 parhaan joukkoon.
Networked Society City Index pureutuu erityisesti siihen, miten teknologiset investoinnit ovat yhteydessä taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Yli puolet maapallon väestöstä asuu kaupungeissa, ja YK:n ennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä jo kaksi kolmasosaa väestöstä asuu kaupungeissa. Kaupunkien haasteena on saada kasvu myös taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Ericssonin vertailun mukaan viestintäteknologialla on vahva rooli siinä, että kaupungit kykenevät vastamaan tähän haasteeseen.
Helsinki sijoittui hyvin viestintäteknologian kokonaiskäyttöä koskevassa vertailussa. Älypuhelinten käyttöaste oli Helsingissä erittäin korkea. Lisäksi tietokoneiden käyttöaste oli yksi vertailun korkeimmista. Sen sijaan tablet-laitteiden määrä oli suhteellisen alhainen.
Helsinki sai myös kehuja kiinteän ja mobiililaajakaistan nopeudesta ja siitä, että ne ovat laajasti myös kansalaisten käytössä. Lisäksi raportissa mainittiin Helsingin panostukset avoimien datan hyödyntämiseksi Helsinki Region Infoshare -hankkeen avulla. Parannettavaa olisi kaistanleveydessä. Myös ilmaisia WiFi-hotspotteja Helsinkiin pitäisi saada nykyistä enemmän.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
