Kaikki haluavat kehittää nopeasti sähköauton, joka ei aiheuttaisi päästöjä ja jonka ajokantama olisi verrattavissa nykyisiin bensatankillisiin. Valmistajat ovat uskoneet, että polttokenno on tällainen autuaaksi tekevä tekniikka, mutta näin ei käy ainakaan lyhyellä aikavälillä.
Roland Berger Strategy Consultants -tutkimuslaitoksen mukaan tulee kestämään vielä pitkään, ennen kuin polttokenno on tekniikkana valmis kaupalliseen menestykseen. Näin käy, vaikka polttokennojen kustannusten on ajateltu laksevan jopa 80 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.
Tällä hetkellä polttokennoon perustuva akusto maksaa autoa kohti 45 000 euroa. Suurin kustannus on kalvorakenne, joka muuntaa vedyn sähköenergiaksi.
Korkea hinta riippuu kalvossa käytetyistä metalleista, sillä tällä hetkellä tärkein materiaali on platina. Vaikka yritys valmistaisi esimerkiksi 700 tuhatta polttokennoa vuodessa, platinan osuus kaikista kustannuksista olisi 70 prosenttia. Yhtälö ei yksinkertaisesti voi olla kestävä.
Jos platinan määrä saataisiin kutistumaan 15 grammaan autoa kohti, polttokennon kalvorakenne maksaisi silti tuhata euroa, Roland Berger esittää.
Platinan ongelma on metallin heikko saatavuus. Sen tuotantoa ei ole realistista lisätä merkittävästi, joten hinta tulee pysymään korkealla. Ainoa keino pelastaa polttokenno näyttää olevan vaihtoehtoisen kalvomateriaalin löytäminen platinan tilalle, tutkimuslaitos uskoo.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
