Englantilainen ARM haluaa suoritinytimillään haastaa Intelin valta-aseman palvelimissa. Nyt hyökkäys on konkreettinen. ARM on julkistanut oman palvelinjärjestelmien arkkitehtuurinsa ja markkinoille on tuotu ensimmäiset ARM-pohjaiset palvelinsirut.
ARM:n tavoite on vaikea, joidenkin mielestä jopa mahdoton. Intelin osuus palvelinkoneiden prosessoreissa on eri tutkimuslaitosten mukaan 90-95 prosentin luokkaa. AMD on serveripuolellakin hyvin pieni peluri.
ARM:n kannalta iso kysymys on kuitenkin se, miten palvelimissa voidaan ja haluataan ajaa ohjelmia jollakin muulla kuin x86-alustalla. ARM:n tärkeimmät kumppanit palvelinpiiireissä ovat Applied Micro ja Cavium ja nekin ovat toteuttaneet ARM-ytimistä omia räätälöityjä versioita palvelimiin.
Eilen ARM ryhtyi ratkomaan tätä ongelmaa esittelemällä oman alustansa 64-bittisille palvelinsiruille. Standardi - tai alusta jos niin haluaa sanoa - määrittelee raudan minivaatimukset sekä antaa määrittelyn virtualisoinnille alustan päällä.
ARM:n määritykset ovat aika ohkaisia ja minimalistisia. Ehkäpä käytäntö muotoutuu uusien piirien kautta, jollaisen esimerkiksi AMD esitteli eilen. Kyse on 4 tai 8 Cortex-A57-ytimen prosessorista, joka on saanut nimekseen Opteron A1100 Series.
ARM-palvelimien kohtalo ei ratkea raudan suorituskykyyn. Keskeinen haaste on saada järjestelmätoimittajat uskomaan siihen, että ohjelmistojen kehitys uudella arkkitehtuurille on hanke, joka kannattaa myös taloudellisesti.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
