NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Renesas on julkaissut uuden RA0E2-mikro-ohjainsarjan, joka tekee siirtymästä 8- ja 16-bittisistä ohjaimista tehokkaampiin 32-bittisiin ratkaisuihin entistä sujuvampaa – ilman kustannusten tai suunnittelutyön merkittävää kasvua.
Nvidia on noussut maailman suurimmaksi puolijohdeyritykseksi, ohittaen sekä Samsungin että pitkään kärkeä hallinneen Intelin. Gartnerin tuoreiden lukujen mukaan Nvidian liikevaihto kasvoi peräti 120 % vuodessa ja nousi 76,7 miljardiin dollariin. Markkinaosuus kohosi 11,7 prosenttiin.
Muistiteknologian kehitys ottaa jälleen harppauksen eteenpäin, sillä JEDEC on julkaissut uuden sukupolven High Bandwidth Memory -standardin. HBM4-muisti lupaa mullistaa suorituskyvyn erityisesti tekoälylaskennan ja huipputason grafiikkasuorittimien osalta.
Kiinalaisten teknologiayritysten kehittämä GPMI-standardi on paitsi nopeampi kuin HDMI, se myös yksinkertaistaa laitearkkitehtuuria radikaalisti. Tässä artikkelissa pureudumme tarkemmin siihen, miten GPMI toimii ja mitä sen käyttöönotto tarkoittaa kuluttajalle.
Sulautettujen järjestelmien ohjelmistoratkaisuista tunnettu SEGGER on päivittänyt suositun emFile-tiedostojärjestelmänsä tukemaan suuria tietokantoja integroimalla siihen suositun SQLite-tietokantamoottorin. Uudistus hyödyntää SEGGERin BigFAT-laajennusta, jonka avulla yli 4 gigatavun tiedostojen käsittely onnistuu FAT-tiedostojärjestelmillä.
NXP esittelee ratkaisun, joka vie älylukot ja digitaaliset avaimet uudelle tasolle – fyysisiä avaimia ei enää tarvita. Ratkaisun keskiössä on tuore Aliro-standardi, jota kehitetään Connectivity Standards Alliancen alaisuudessa. Sen tavoitteena on mahdollistaa yhteensopiva, turvallinen ja helppokäyttöinen digitaalinen pääsy niin koteihin kuin ajoneuvoihin – riippumatta siitä, minkä valmistajan laitteita käytetään.
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä maailmanlaajuiset älypuhelintoimitukset kasvoivat 1,5 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Kansainvälisen markkinatutkimusyhtiö IDC:n mukaan toimituksia kertyi yhteensä 304,9 miljoonaa kappaletta. Markkina kehittyi pitkälti ennakoiden mukaisesti, vaikka taustalla oli merkittäviä geopoliittisia jännitteitä, erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota sekä siihen liittyvät tullikiistat.
Autoteollisuuden siirtyessä yhä vahvemmin ohjelmistovetoisiin ajoneuvoihin ja sähköistettyihin alustoihin, myös muistiteknologialta vaaditaan enemmän. STMicroelectronics esitteli uuden sukupolven mikro-ohjaimia, joissa on laajennettavissa oleva xMemory-muisti – ratkaisu, joka voi määrittää tulevaisuuden autojen elektroniikka-arkkitehtuurin uudelleen.
AMD on saavuttanut merkittävän virstanpylvään tuomalla ensimmäisen korkean suorituskyvyn tietojenkäsittelyyn eli HCP-koneisiin tarkoitetun sirun TSMC:n huippumodernille 2 nanometrin N2-prosessille. Uuden sukupolven EPYC-prosessori, koodinimeltään "Venice", on ensimmäinen tuote, joka on tuotu esiin ja validoitu tällä teknologialla.
Vuosi 2024 oli Euroopan elektroniikkakomponenttien jakelualalla vaikea, mutta alan isot toimijat näkevät nyt selviä merkkejä suunnanmuutoksesta. Sekä jakelijoiden omat havainnot että alan yhdistysten data viittaavat siihen, että pohja on mahdollisesti saavutettu – ja käänne parempaan voi olla jo alkanut.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
