logotypen
 
 

IN FOCUS

Gallimnitridi tuo laatua, kestävyyttä ja luotettavuutta

Gallium-nitridi (GaN) tarjoaa merkittäviä etuja tehokkuuden ja tehotiheyden lisäämisessä, mikä mahdollistaa suunnittelijoille huomattavasti haastavampien virtalähdemääritysten täyttämisen verrattuna piipohjaisiin MOSFET-komponentteihin. Yksi kohtuullinen huolenaihe minkä tahansa uuden, merkittäviä etuja tarjoavan teknologian suhteen on sen kestävyys ja luotettavuus. Poistaaksemme mahdolliset epäilykset, joita käyttäjillä saattaa olla, tarkastellaan GaN-teknologian kestävyyttä, luotettavuutta ja laatua.

Lue lisää...

Autonvalmistajat kehittävät nyt täysin autonomista, verkottunutta, ilman kuljettajaa liikkuvaa autoa. Se edellyttää sekä uusia anturiratkaisuja että selväti enemmän laskentakykyä. Puolijohdetalot yrittävät vastata haasteeseen.

Artikkelin on kirjoittanut Cadencen Automotive-ryhmässä markkinointipäällikkönä toimiva Thomas Wong.

Analyytikot ja alan tärkeimmät yritykset ovat yhtä mieltä siitä, että autoelektroniikan markkinoilla on tällä hetkellä nähtävissä neljä selvää trendiä, jotka tulevat vaikuttamaan alan kehitykseen koko seuraavan vuosikymmenen. McKinsey & Companyn vuonna 2016 julkaisemassa raportissa ”Automotive revolution – perspective towards 2030” nämä trendit liittyvät kehityskulkuihin, joita tulee tapahtumaan autonomiassa, verkottumisessa, sähköistymisessä ja liikkuvuusominaisuuksissa. Raportin mukaan näillä tekijöillä on suuri, toinen toistaan vahvistava vaikutus, mikä on osittain seurausta siitä, että autoelektroniikan markkinat ovat valmiina mullistukseen.

Tuolloin kuitenkin oli epäselvää, miten verkottumisen kehittymistä tuettaisiin, koska ei ollut varmuutta, miten langattoman infrastruktuurin yhteydet ajoneuvojen välillä (V2V) sekä ajoneuvojen ja muun maailman (V2X) välillä määritellään. Raportin julkaisun aikaan näytti siltä, että täysin itseohjautuvat ajoneuvot ovat todellisuutta vasta vuosien päästä, eivätkä edistyneet ajoavustinjärjestelmät (ADAS) olleet vielä kovinkaan yleisesti tunnettuja. Yhteiskäytössä oleva auto oli tuolloin käsitteenä uusi ja liittyi lähinnä yhteiskäytössä oleviin vuokra-autoihin. Vuonna 2016 sähköajoneuvojen myyntimäärät maailmassa olivat 400 000:n tuntumassa eikä suuria kasvulukuja ollut tuolloin näkyvissä.

Nyt vuonna 2020 edellä mainitut haasteet eivät ole enää ollenkaan niin vakavia. 5G:n yleistymisellä tietoliikenteessä on suuri vaikutus, sillä autoelektroniikkaan liittyvä lyhyen kantaman tiedonsiirron (DSRC) standardi on jo käytössä tuotannossa olevissa ajoneuvoissa. ADAS-ominaisuuksia tukevat DSRC-pohjaiset toteutukset yleistyvät markkinoilla koko ajan. Näitä suosiotaan lisääviä ajoavustimien ominaisuuksia ovat vakionopeudensäätö (ACC), autonominen hätäjarrutus (AEB) ja kaistavahdit (LDW). Ne mahdollistavat tason 2 autonomian perustason ajoneuvojen ja on olemassa myös esimerkkejä malleista, jotka tarjoavat tason 3 autonomiaa. Ja lisää on odotettavissa lähivuosina. Vaikka emme vielä voikaan vuokrata ilman kuljettajaa oleva taksia viemään meitä lentokentälle, käynnissä on itseohjautuvien ajoneuvojen kehittämiseksi runsaasti kehityshankkeita autonvalmistajien, yhteiskäyttöisten ajoneuvopalvelujen toimittajien ja internet-palveluntuottajien toimesta eri puolilla maailmaa.

Noista neljästä trendistä alan kehitysnäkymiin vaikuttaa eniten sähköautojen yleistyminen. Vuodesta 2016 myyntimäärät ovat kasvaneet merkittävästi ja pelkästään Kiinassa myytiin vuonna 2019 pari miljoonaa ja Pohjois-Amerikassa noin miljoona sähköautoa. Osansa tästä menestyksestä on seurausta akkutekniikoissa tapahtuneista edistysaskeleista. Olemme lähestymässä taitekohtaa, jossa akun hinta alkaa olla jo varsin kilpailukykyinen. Taitekohtana pidetään yleisesti sataa dollaria kilowattituntia kohden. Tähän hintaan akkusähköautot ovat kilpailukykyisiä polttomoottoriautojen kanssa autoelektroniikan päämarkkinoilla, eivätkä markkinat rajoitu enää kalliimpiin segmentteihin. Sähköautojen suorituskyvyn kehitys on ollut myös vaikuttavaa, sillä sähköautoilla on tehty nopeusennätyksiä ja onpa Tesla asettanut uuden kierrosaikaennätyksen Nürburgringin radalla Saksassa: kierros (12,9 mailin vanhalla radalla) 7 minuutissa 32 sekunnissa.

Kun näitä trendejä tulkitaan puolijohdeyritysten näkökulmasta, niin ajoavustinjärjestelmien ja itseohjautuvuuden sekä vakiintuneidenkin ominaisuuksien kuten tietoviihdejärjestelmien kehittyminen vaatii yhä monimutkaisempia piiriratkaisuja, jotka ovat nyt keskittyneet paljolti SoC-järjestelmäpiireihin. Toimintojen tiheä integrointi on mahdollista uusimmilla 7 ja 16 nanometrin prosessin SoC-piireillä, jolloin saadaan tarvittava suorituskyky edistyneimpienkin ominaisuuksien toteuttamiseksi. Tällä on puolestaan suuri vaikutus tapaan suunnitella autoelektroniikan SoC-piirejä. Suuntana on siirtyminen puolijohdeprosesseissa kohti yhä ohuempia geometrioita, mikä on välttämätöntä, että pystytään täyttämään lupaukset toteuttaa täysin verkottunut, täysin itseohjautuva, ilman kuljettajaa liikkuva ajoneuvo.

Teknologioiden liittäminen yhteen

Ihmiskuljettajan luotettavin anturi on oma silmä. Silmällä näemme värejä, hahmotamme syvyyksiä ja etäisyyksiä, arvioimme nopeuksia ja suuntia sekä sopeudumme vaihteleviin valaistusoloihin. Tämä mahdollistaa vuorovaikutuksemme ulkomaailmaan standardoituja protkollia, kuten tienviittoja hyödyntäen. Kun näitä vaatimuksia sovelletaan itseohjautuviin ajojärjestelmiin, tulee selväksi, kuinka vaativasta tehtävästä on kysymys. Kytkemällä kuva-antureita SoC-siruihin voidaan jäljitellä ihmisen kokemaa aistimusta. Se edellyttää, että järjestelmä saa käyttöönsä tietoa päätöksentekoa varten samalla nopeudella ja tarkkuudella kuin ihmiskuljettaja.

Tämä edellyttää suurempia datamääriä kuin mitä kuva-anturi pystyy tuottamaan. Erityyppisiin anturiteknologioihin pohjautuvien anturien, jotka on hajautettu eri puolille ajoneuvoa, yhdistäminen toisiinsa on ratkaisu toteuttaa itseohjautuvan ajoneuvon ”kuljettajan silmät”. Anturien keräämä tieto käsitellään tyypillisesti yksittäisessä SoC-sirussa latenssiajan minimoimiseksi ja synkronointiongelmien välttämiseksi. Olennaista on myös toteuttaa datasynteesi tekoälyä käyttäen, jolloin suurin osa älytoiminnoista suoritetaan mieluummin SoC-piirillä kuin pilvessä. Nämä vaatimukset asettavat suuria haasteita SoC-piirien suunnittelijoille.

Autonominen ajo edellyttää, että ajoneuvo pystyy havainnoimaan ympäristöään. Tähän tarvitaan antureita, jotka keräävät tietoa tiestä, toisista tienkäyttäjistä ja ajoneuvosta itsestään. Tämä ”paikkatietoisuus” on perusedellytys, että ajoneuvo pystyy navigoimaan turvallisesti, tekemään päätöksen parhaimmasta reitityksestä ja mukautumaan vallitseviin ja muuttuviin olosuhteisiin.

 

Automaattiajoneuvot tarvitsevat tarkan paikkatiedon turvallisen toiminnan takaamiseksi.

On olemassa kolme pääasiallista laskennallista menetelmää, joita käytetään missä tahansa automaattisessa järjestelmässä paikkatietoisuuden aikaan saamiseksi: tiedon kerääminen kuva- ja signaaliprosessoinnin avulla, havainnointi data-analyysia käyttäen ja päätöksenteko tekoälyn avulla. Kaikki mainitut menetelmät saadaan toteutettua puolijohdeteknologialla ja sulautetuilla ohjelmistoilla eli SoC-piireillä.

Uusimpia ajoavustinten SoC-piirejä

Tällä hetkellä autoissa on jo tason 3 autonomian tuovia piirejä ja laitevalmistajat kehittävät tason 4 autonomian tuovia SoC-siruja. Vielä ei ole aivan selvää ovatko innovatiivisimmat piirit tulossa perinteisiltä piirivalmistajilta vai uusilta tulokkailta kuten autoelektroniikan laitevalmistajilta tai lukuisilta robottiautosiruja kehittäviltä startupeilta. Kun anturoinnin menetelmät muuttuvat kamera- ja tutka-antureista (taso 2) valotutka- (lidar), tutka- ja ultraääniantureihin (taso 3 ja taso 4), anturielementtien yhdistäminen eli ns. anturifuusio monimutkaistuu.

Valotutkalla eli lidarilla on monia etuja, mutta se on edelleen suhteellisen kallis. Sitä vastoin tutkateknologia on ollut jo varsin kehittynyttä pitkään ja siten hinnaltaan edullisempi perusmalleissa käytettäväksi. Nyt mietitään sitä, onko tutkalla riittävästi rahkeita tulla tarpeeksi hyväksi ja nopeaksi, jotta ei tarvitse lidarien halpenemista kaupallisesti kilpailukykyiseksi.

Autonomisissa ajoneuvoissa käytetyn kolmen tärkeimmän anturitekniikan vertailuja.

Yhdistettyinä anturit suorittavat itseohjautuvan ajoneuvon tärkeimmät toiminnot: etäisyyden arvioinnin, liikennemerkkien tunnistamisen, kaistan valvonnan, segmentoinnin ja navigointitiedon mappauksen. Mikään yksittäinen anturiteknologia ei tietenkään sovellu näihin kaikkiin tapauksiin, vaan esimerkiksi vain kuva-anturi pystyy ”näkemään” liikennemerkit, kun taas ainoastaan tutka toimii tehokkaasti sateella tai sumussa. Nopeasti kehittyvä tutkatekniikka mahdollistanee piankin seuraavan sukupolven tutkalla toteutettavat kuvantamisen sovellukset, jolloin tutkan suorituskyky saadaan lähelle valotutkan (lidar) tehoa mutta murto-osalla valotutkan hinnasta. Tällöin tason 3 ja tason 4 automaattiajoneuvoissa tarvittaisiin valotutkia vähemmän kuin nykyisin, jolloin myös kustannukset pienenisivät.

Nykyisin käytössä on toisistaan jonkun verran tyypiltään erilaisia tutkatekniikoita. Lyhyen kantaman tutka tunnistaa hyvin ympäristön kohteita, kun ajoneuvo liikkuu hitaasti pysäköintitilanteissa, keskipitkän kantaman tutka havaitsee hyvin toiset ajoneuvot vierekkäisillä kaistoilla ja pitkän kantaman tutkalla havaitaan ajonopeudella liikkuvat ajoneuvot ja muut kohteet.

Erityyppisten tutkatekniikoiden parissa toimiessa on tärkeää miettiä tarkkaan, miten erilaiset anturit saadaan toimimaan yhdistettynä toisiinsa. Siinä missä jokaisella anturilla on oma tehtäväsarkansa, suurin osa datasta prosessoidaan kuitenkin keskusprosessorissa. Tällöin SoC-sirun on käsiteltävä erilaisilta antureilta tulevaa dataa, kun anturoinnin vaatimukset muuttuvat. Alla olevassa kuvassa esitetään eräiden nyt toteutuksen alla olevien automaattiajossa käytettävien SoC-arkkitehtuurien ominaisuuksia.

Esimerkkejä automaattiajon sovelluksiin tarkoitetuista SoC-arkkitehtuureista.

Siirtymistä kohti keskitettyä eri antureista koostuvaa anturien yhdistelmää esitetään seuraavan kuvan yksinkertaistetussa lohkokaaviossa. Siinä ajoavustimen SoC-piirille on muodostettu sirulla oleva verkosto, jossa erilaisista osista koostuvassa SoC-arkkitehtuurissa keskitetty tiedonsiirron valtaväylä yhdistää toisiinsa eri toimintalohkot. Tyypillisesti, joskaan ei välttämättä, nämä lohkot pitävät sisällään kuvankäsittelyä, tutkan, valotutkan, navigointia ja tehokasta laskentaa. Yhä enenevässä määrin näissä toiminnoissa tullaan soveltamaan tekoälyä muodossa tai toisessa.

Esimerkki ajoavustinsovelluksiin tarkoitetusta SoC-piiristä lohkokaavioesityksenä.

Piiritasolla tekoälyn soveltamiseen saadaan lisää tehoa yhdistelmällä, jossa on mukana moniydin-CPU:lla varustettuja DSP-piirejä, kuten Tensilican Vision-, Fusion- ja ConnX-prosessoreja, ja uusimpia hermoverkkoprosessoreja, joita edustaa esimerkiksi Tensilican DNA-prosessoriperhe. Nopeat liitännät ovat edellytyksenä näiden suoritinydinten tehokkaalle toiminnalle. Tässä tärkeimpiä tekniikoita ovat:

  • LPDDR4/4X
  • LPDDR5
  • DDR4/5
  • GDDR6
  • MIPI D-PHY
  • MIPI A-PHY
  • Gigabit Ethernet (GbE) yhdistettynä aikakriittiseen verkkoon (STN) ja audio-video-siirtoon (AVB)
  • 2,5 G, 5 G ja 10 G ajoneuvojen Ethernet
  • PCIe 4.0/3.0
  • USB3/1
  • eMMC/SD/UFS/ONFi

Nykyiset SoC-piirit käyttävät yleisesti LPDDR4:ää 4266 Mb/s:n nopeuksilla, mutta järjestelmän tehonkulutuksen vähentämiseksi nyt ollaan siirtymässä LPDDR4X:ään, joka toimii pienemmillä jännitteillä tarjoten kuitenkin vastaavan nopeuden. Suunnitteluissa siirrytään LPDDR5:n käyttöön heti, kun sen hinta on kilpailukykyinen, mutta DDR4/5:tä yhdistettynä GDDR6:een käytetään, kun halutaan vauhdittaa tekoälyn ominaisuuksia.

MIPI:n odotetaan pysyvän kameraliitäntöjen vaihtoehtona ja keskustelua käydään siitä, sopiiko MIPI A-PHY liitäntäratkaisuksi tarvittavien anturien välille. Jotta data saadaan sujuvasti kulkemaan ajoneuvoverkon suhteellisen pitkillä etäisyyksillä, GbE:n eli gigabitin ethernetin käytön odotetaan yleistyvän. Tallennuskapasiteettina suunnittelijat luottavat standardinmukaisiin flash-ratkaisuihin (eMMC, SD ja UFS). Jotta edellä mainittuja IP-lohkoja voidaan käyttää autoelektroniikan sovelluksissa, on itsestään selvää, että niiden tulee täyttää standardien AEC-Q100:n ja ISO 26262:2018:n vaatimukset.

Yhteenveto

Kun elektroniikan määrä ajoneuvoissa on kasvanut, on puolijohdeteollisuus vastannut tähän kehittämällä integroitujen piirien valmistusprosesseja. Nykyisin ollaan taitekohdassa, jossa autoelektroniikan suoritintoiminnot edellyttävät jo sellaista suorituskykyä, joka vaatii puolijohdevalmistuksen siirtymistä 28 nanometrin prosesseista entistä tiheämpiin viivaleveyksiin. ADAS-järjestelmien yleistyminen ja niiden mukanaan tuoma kysyntä on saanut puolijohdevalmistajat siirtymään entistä tiheämpiin 16 nanometrin ja jopa 7 nanometrin valmistusprosesseihin, jotta markkinoiden vaatimaan suorituskyvyn lisääntymiseen pystytään vastaamaan.

Myös reitti tason 5 autonomiaan on hahmottumassa. Anturien avulla toteutettava kuljettajan korvaaminen asettaa omat haasteensa. Tekoäly tuo jotain ratkaisuja haasteisiin, mutta sen toteuttava teknologia nojaa edelleen puolijohdeteknologiaan, jonka pitää toimia luotettavasti ainakin kymmenen vuotta.

MORE NEWS

Suomalainen anturijärjestelmä osoitti tehonsa ammattikeittiössä

Ravintolakeittiö on varsin vihamielinen ympäristö paitsi työtään tekeville ammattilaisille, myös omistajan sähkölaskulle. Kiinteistösijoittaja Areim voitti viime vuoden Energianerokas 2024 -palkinnon onnistuttuaan puolittamaan ravintolakeittiöiden ilmanvaihdon aiheuttaman sähkölaskun. Temppu onnistui suomalaisella anturitekniikalla.

Murata kutisti induktorin hiekanjyvän kokoiseksi

Japanilainen Murata Manufacturing on esitellyt maailman pienimmän induktorin, jonka mitat ovat vain 0,16 x 0,08 millimetri. Tämä 006003-kokoinen siruinduktori, joka on kooltaan lähes hiekanjyvän luokkaa, julkistettiin maailman suurimmilla kulutuselektroniikan messuilla CES 2025 -tapahtumassa Las Vegasissa.

Nokia kiihdytti kuidun jo terabitin nopeuteen

Nokia ja Saudi-Arabian stc Group ovat yhdessä tehneet historiaa Lähi-idän ja Afrikan alueella suorittamalla ensimmäisen onnistuneen terabitin (1Tbps) pitkän matkan kenttäkokeen. Testi toteutettiin stc Groupin DWDM-verkossa (Dense Wavelength Division Multiplexing) ja siinä käytettiin Nokian kuudennen sukupolven PSE-6s-prosessoria (Photonic Service Engine).

HDMI-väylän nopeus kaksinkertaistuu

HDMI Forum on julkistanut uuden HDMI 2.2 -standardin, joka nostaa HDMI-väylän kaistanleveyden ennätykselliseen 96 gigabittiin sekunnissa. Tämä kaksinkertainen nopeus verrattuna edeltävään HDMI 2.1 -versioon mahdollistaa korkeammat resoluutiot, nopeammat virkistystaajuudet ja uuden sukupolven audiovisuaaliset kokemukset.

OnePlus astui lopullisesti premium-kisaan

OnePlus on julkistanut uuden lippulaivapuhelimensa. Eilen esitellyt 13-mallin myötä yhtiö viimeistään hyppää premium-laitteiden kisaan, sillä 16 gigatavun muistilla ja 512 gigatavun tallennustilalla laitteen hinta on 1149 euroa. Uutuutta pitääkin verrata lähes Applen ja Samsungin kalleimpiin malleihin.

OnePlus julkisti 13-sarjansa, tässä speksit

OnePlus ilmoitti tänään virallisesti uusimpien lippulaivalaitteidensa, OnePlus 13 -sarjan, globaalista lanseerauksesta. Tarjolla on uusi lippulaiva eli OnePlus 13 sekä sen edullisempi tytärmalli 13R.

Tektronixin mittauslaitteita saa jatkossa myös CN Roodilta

Hollantilainen ja mittaus- ja testausratkaisujen jakelija CN Rood laajentaa yhteistyötään Tektronixin kanssa ja alkaa edustaa yhtiötä nyt myös Suomessa, Tanskassa ja Norjassa. CN Rood on saavuttanut suuren menestyksen Tektronixin tuotteiden edustajana Alankomaissa, Belgiassa, Luxemburgissa ja Ruotsissa.

CES: Paristo lataa itsensä lamppujen valolla

Energian varastointiratkaisujen kehittävä japanilainen Nichicon ja ruotsalainen Epishine ovat esitelleet Las Vegasin CES-messuilla vallankumouksellisen itsestään latautuvan paristoratkaisun. Uusi SCB-EpNi-2500-000400-moduuli yhdistää Nichiconin huippuluokan LTO-paristot ja Epishinen ultrakevyet, joustavat orgaaniset aurinkokennot.

Nokialla jo 7000 5G-essentiaalipatenttien perhettä

Nokia ilmoitti tänään saavuttaneensa merkittävän rajapyykin, kun sen 5G-teknologiaan essentiaaleiksi julistettujen patenttiperheiden määrä on ylittänyt 7000. Yhtiön keskeiset keksinnöt, kuten innovaatiot 5G-radioiden protokollasuunnittelussa, 5G-turvallisuudessa ja käyttöliittymäteknologioissa määrittelevät, miten älypuhelimet, älyautot ja muut yhdistetyt laitteet kommunikoivat 5G-verkkojen kanssa.

HMD:n uutuus tuo hätäyhteydet satelliittien kautta

Suomalainen HMD Global on esitellyt uuden innovaation, HMD OffGrid -palvelun, joka hyödyntää huipputason satelliittiteknologiaa varmistaakseen yhteydet myös perinteisten mobiiliverkkojen ulottumattomissa. Pakettiin kuuluu OffGrid-laite, joka painaa vain 60 grammaa ja maksaa 169 euroa.

Liikeanturi tuo eleohjauksen pieniin laitteisiin

Bosch Sensortecin liikeanturit mahdollistavat tehokkaan eleohjauksen pienikokoisissa ja energiaa säästävissä älylaitteissa. Yhtiö esittelee uusia anturiratkaisuaan Las Vegasin CES-messuilla.

Suomalaisyritys kehuu sähkömoottoriaan maailman suorituskykyisimmäksi

Suomalainen teknologiayhtiö Donut Lab on esitellyt uuden sukupolven sähkömoottoriperheen, jonka se julistaa olevan maailman suorituskykyisin. CES-teknologiamessuilla julkistettu moottoriperhe tarjoaa viisi erilaista mallia, jotka on suunniteltu kattamaan laaja kirjo sähköajoneuvojen tarpeita. Donut Labin mukaan uusi teknologia voi mullistaa koko alan tarjoamalla poikkeuksellista suorituskykyä ja kustannustehokkuutta.

Tässä vuoden 2024 luetuin: Sähköauto petti odotukset monilla rintamilla

ETN:n päivittäinen uutistoiminta on paraikaa ansaitulla joulutauolla ja takaisin palaamme loppiaisen jälkeen. Viime vuonna luetuin uutisemme koski sähköautoja ja niiden markkinan hiipumista. Heikko markkina näkyi myös Kempowerin tuloskunnossa, kun se aloitti kesällä muutosneuvottelut. Syksyllä markkina kääntyi onneksi ainakin hieman lupaavampaan asentoon.

Näin sirumarkkinoilla käy ensi vuonna

Tekoälyn ja HPC-laskennan korkean suorituskyvyn tietojenkäsittelyn (HPC) kasvava kysyntä jatkuu vahvana, ja markkinat kasvavat yli 15 prosenttia vuonna 2025, arvioi IDC tuoreessa Worldwide Semiconductor Technology Supply Chain Intelligence -raportissaan.

Autojen uusin tutkapiiri erottaa jalankulkijan jopa 380 metrin päästä

Tyypillisesti autojen ADAS-järjestelmien tutkat näkevät 50–80 metrin päähän, parhaimmillaan jopa yli 200 metrin päähän. Infineonin uusin RASIC-sarjan tutkapiiri tunnistaa jalankulkijan selvästi kauempaa.

Järjestelmäpiireistä tuli juuri kaksi kertaa nopeampia

Alphawave Semi on esitellyt ensimmäisenä maailmassa 64 gigabitin sekuntinopeuteen yltävän UCIe-liitännän (Universal Chiplet Interconnect Express) sirujen välisiin yhteyksiin. Tämä kolmannen sukupolven teknologia nostaa sirujen välisten yhteyksien suorituskyvyn täysin uudelle tasolle.

Nokia demosi ensimmäisenä kvanttiturvallista mobiiliverkkoa

Nokia ja Turkcell ovat yhteistyössä saavuttaneet maailman ensimmäisenä kvanttiturvallisen IPsec-verkkosalauksen toteutuksen mobiiliverkkojen käyttöön. Tämä merkittävä saavutus edustaa kriittistä askelta mobiiliverkkojen suojaamisessa tulevaisuuden kvanttitietokoneiden aiheuttamia uhkia vastaan. Nokia ja Turkcell käyttävät uusimpia kryptografisia standardeja varmistaakseen, että mobiiliviestintä pysyy turvassa nykyisissä ja tulevissa uhkatilanteissa.

Pythonin suosio on ennennäkemätön

Python on noussut vuoden 2024 ylivoimaiseksi ohjelmointikieleksi, saavuttaen ennätykselliset 10 % kasvun suosiomittauksissa vuoden aikana. Tämä tekee siitä selkeän voittajan TIOBE-indeksissä, joka mittaa ohjelmointikielten suosiota maailmanlaajuisesti.

Aalto-yliopistoon rahoitus kvanttivirheiden korjaamisen tutkimukseen

Professori Mikko Möttönen on saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä kolmevuotisen apurahan kehittämään tekniikkaa kvanttivirheiden korjaamiseksi. Hänen tutkimusryhmänsä kehittää ratkaisua, jonka avulla mikroaaltopulssit voidaan jatkossa pitää millikelvinin eli -273 asteen lämpötilassa.

Suomessa on Pohjoismaiden hitain kiinteä netti

Ranskalainen verkon nopeuksia mittaava nPerf ei anna Suomelle mitalisijaa Pohjoismaiden kiinteän verkkon mittauskisassa. Suomi on hitaampi kuin Tanska, Ruotsi tai Norja. Tanskaan tulee eroa keskimäärin 45,5 megabittiä sekunnissa liittymää kohti.

Miksi MEMS-ajoitus on kvartsia parempi?

Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 

Lue lisää...

Tekoäly edellyttää yhä nopeampia verkkoja

Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.

Lue lisää...

 

Tule tapaamaan meitä tulevissa tapahtumissamme.
R&S-seminaareihin saat kutsukirjeet ja uutiskirjeet suoraan sähköpostiisi, kun rekisteröidyt sivuillamme.
Tapahtuma: Winter Satellite Workshop 2025
Espoo Otaniemi / Dipoli, 21. - 23.1.2025
Lisätietoja täällä
 
Tapahtuma: EMC -seminaari (Kotel)
Tampere 5. – 6.2.2025. Lisätietoja: asiakaspalvelu@rohde-schwarz.com

R&S -seminaari: Demystifying SA and VNA
Oulussa 12.2.2024 ja Vantaalla 13.2.2024
Ilmoittautuminen: asiakaspalvelu@rohde-schwarz.com

 
R&S -koulutus: RF Mittaustekniikan 2-päiväinen koulutus (huom. maksullinen)
Vantaalla 12.-13.3.2025
Ilmoittautuminen: RF Mittaustekniikka - Rohde & Schwarz Finland Oy
 

 

LATEST NEWS

NEW PRODUCTS

 

NEWSFLASH

 
article