Capgemini Research Instituten julkaiseman tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia opettajista uskoo, että vuorovaikutusosaaminen tekoälyn kanssa nousee keskeiseksi työelämätaidoksi tulevaisuudessa. Vaikka monet tunnustavat generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet, 78 prosenttia opettajista maailmanlaajuisesti jakaa huolen sen mahdollisista negatiivisista vaikutuksista oppimistuloksiin.
Samaan aikaan 16–18-vuotiaat opiskelijat ovat opettajiaan vähemmän luottavaisia siihen, että heidän digitaitonsa ovat riittävän ajantasaiset työelämän vaatimuksiin nähden. Opiskelijat epäilevät perustaitojensa riittävyyttä erityisesti digitaalisen viestinnän ja datan hyödyntämisen taitojen alueilla.
Lähes puolet (48 %) tutkimukseen osallistuneista ensimmäisen ja toisen asteen koulun opettajista kertoo heidän koulujensa kieltäneen tai rajoittaneen tekoälyn käyttöä tavalla tai toisella. Aikaiset omaksujat sen sijaan kertovat vähemmän rajoittavista lähestymistavoista, missä 19 prosenttia vastaajista kertoo tekoälytyökalujen olevan sallittuja määriteltyä tarkoitusta varten, ja 18 prosenttia kertoo tekoälysovellusten olevan arvioinnin kohteena niiden käytettävyyden ja hyödyn osalta.
Monen mielessä tekoälyssä on kyse sekä mahdollisuuksista että uhkista. Pelkona on muun muassa, että kirjoittamisen arvostus laskee (66 %) ja että tekoäly rajoittaa opiskelijoiden luovuutta (66 %).
Peloista huolimatta puolet opettajista uskoo generatiivisen tekoälyn hyötyjen päihittävän sen riskit opetustyökaluna. 60 % opettajista pitää tekoälyratkaisujen soveltamista opetustyössä hyödyllisenä etenkin silloin, kun opiskelijoiden tekoälyyn kohdistuvaa vuorovaikutusosaamista ja tekoälymallien ymmärtämistä pyritään kehittämään. 56 % näkee tekoälyn olevan hyvä tuki opiskelijoiden kriittisen ajattelun harjoittamisessa. 52 % pitää tekoälyä hyödyllisenä apuna sen voidessa suositella esimerkiksi merkintöjä opiskelijoiden tehtäviin.
Raportin “Future ready education: Empowering secondary school students with digital skills” voi ladata täältä.
Kaapeleiden ja johtojen ominaisuuksien luetteloista löytyy usein ”halogeenittomuus”, ”itsestään sammuva” tai kaikenlaisia ”salaisia” lyhenteitä, kuten LSZH. Mitä ne oikein tarkoittavat?
Laitteita on iät ja ajat tahdistettu kvartsikiteillä, mutta tulevaisuus kuuluu MEMS-kellopiireille. Näin ainakin uskoo alueen pioneeri SiTime, joka sanoo uuden Epoch-alustansa mullistavan ajatuksen niin mobiiliverkoissa, teollisuudessa kuin kulutuselektroniikassa.
Ranskalainen Insight SiP on tunnettu pienikokoisten RF_moduulien kehittäjänä. Nyt yhtiö on lanseerannut ISP3080-moduuliin, jossa samaan koteloon on integroitu sekä UWB- että BLE-radiot Moduuli hyödyntää myös Insight SiP:n patentoitua "Antenna-in-Package" -tekniikkaa.
Suomalainen ohjelmistotalo Efecte on esitellyt generatiiviseen tekoälyyn pohjautuvan tekoälyn yritysten it-tukeen ja it-ongemien ratkaisuun. Työkalu on nimeltään Effie AI. Tekoälyominaisuudet ovat käyttäjien saatavilla yhdellä klikkauksella, ja käyttäjä voi aina itse päättää käyttääkö tekoälyä, jonka hyödyntämän datan sijainti on aina organisaation tiedossa.
Qualcomm on pitkään hallinnut Android-luurien high end -mallien prosessorimarkkinoita, mutta keskihintaluokassa kilpailu on kovempaa. Nyt yhtiö haluaa saada lisää markkinoita MediaTekiltä uudella Snapdragon 7s Gen 2 -piirillä, joka on valmistettu TSMC:n 4 nanometrin prosessissa.
Uusimmat anturit eivät ainoastaan auta estämään ajoneuvojen tulipaloja tehokkaammin kuin koskaan, vaan ne myös auttavat vastaamaan sähköajoneuvojen markkinoita hallitseviin ajokantamahaasteisiin. Pian anturit tekevät vielä paljon enemmän.
Ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää teknologian käyttöiän pidentämistä ja laitteiden kierrättämistä jatkuvan uusien laitteiden ostelun ja pois heittämisen sijaan, kirjoittaa Panasonic TOUGHBOOKin Pohjoismaiden maajohtaja Stefan Lindau.