Lapin yliopisto vahvistaa tekoälyn ja oikeuden rajapintaan kohdistuvaa tutkimusta ja opetusta perustamalla uuden tekoälyoikeuden apulaisprofessuurin. Tehtävään on valittu oikeustieteen tohtori Béatrice Schütte, joka aloittaa viisivuotisessa tenure track -positiossa vuoden 2026 alussa. Uusi professuuri on mahdollistettu Peter Sarlinin tekemällä merkittävällä lahjoituksella Foundation PS -säätiön kautta, ja se toimii yhteistyössä Suomen ELLIS-instituutin kanssa.
Schütte on väitellyt Aarhusin yliopistossa ja työskennellyt tutkijana Ranskassa ERC-rahoitteisessa Human Sea -hankkeessa sekä Lapin ja Helsingin yliopistoissa. Viime vuosien tutkimusaiheet ovat kohdistuneet tekoälyn ja digitaalisten teknologioiden sääntelyyn, vastuukysymyksiin, tunnepohjaiseen tekoälyyn, automatisoituun päätöksentekoon sekä tekoälyn ja kestävyyden teemoihin. Hän on myös opettanut laajasti tekoälyn ja oikeuden kysymyksiä sekä internetin sääntelyä ja sopimusoikeutta.
Schütten mukaan tekoäly kehittyy nopeammin kuin lainsäädäntö pystyy seuraamaan, mikä lisää sääntelyn epäyhtenäisyyttä ja luo oikeudellista epävarmuutta. Hänen mukaansa yhdenmukainen sääntelykehys on keskeinen, jotta innovaatiot ja uudet teknologiat pääsevät laajasti käyttöön eri sektoreilla.
Oikeustieteiden tiedekunnan dekaani, professori Minna Kimpimäki, pitää uutta professuuria tärkeänä vahvistuksena tiedekunnan osaamiselle. Hän korostaa, että teknologiaan liittyvien oikeudellisten kysymysten ratkaiseminen vaatii sekä syvää oikeudellista asiantuntemusta että ymmärrystä tekoälyteknologioista. Uuden tehtävän myötä yliopisto voi tarjota opiskelijoille aiempaa laajemmat mahdollisuudet perehtyä tekoälyyn liittyviin oikeudellisiin haasteisiin, jotka vaikuttavat juristien työhön yhä enemmän.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
