
Generatiivinen tekoäly ei enää vain avusta ohjelmistokehitystä. Se tekee jo itsenäistä tietoturvatyötä. Anthropic kertoo, että sen kehittämä Claude Opus 4.6 on löytänyt syksystä 2025 lähtien yli 500 vakavaa haavoittuvuutta avoimen lähdekoodin ohjelmistoista. Olennaista on, että Claude on tehnyt työn pitkälti omatoimisesti.
Anthropic antoi Claudelle käyttöön joukon työkaluja, kuten perinteisiä debuggaus- ja fuzzing-työkaluja, Linux-komentoja, Python-tulkin sekä avoimen lähdekoodin lähdekoodit. Sen jälkeen mallille annettiin vain yleinen tehtävä: etsi heikkouksia valituista projekteista. Claude sai itse päättää, mitä koodia tutkii ja millä menetelmillä.
Työ rajattiin muistinhallintaan liittyviin virheisiin. Ne ovat yleisiä, vakavia ja suhteellisen yksiselitteisiä varmentaa. Anthropic halusi välttää sen, että tekoäly tuottaisi epämääräisiä tai virheellisiä bugiraportteja, joista avoimen lähdekoodin yhteisöt ovat viime aikoina kärsineet.
Löydökset eivät ole teoreettisia. Haavoittuvuudet on tarkistettu sekä Anthropicin omien kehittäjien että ulkopuolisten tietoturva-asiantuntijoiden toimesta. Niitä on raportoitu muun muassa Ghostscript-, OpenSC- ja CGIF-projekteihin. Osa virheistä on ollut koodissa vuosikymmeniä ilman, että ne ovat aiemmin nousseet esiin.
Anthropicin mukaan merkittävää ei ole vain löydettyjen haavoittuvuuksien määrä, vaan tapa, jolla ne löytyivät. Claude toimii agenttina, joka valitsee itse strategian, muodostaa hypoteeseja, kirjoittaa testejä ja ajaa niitä omassa ympäristössään. Jos lähestymistapa ei tuota tulosta, malli vaihtaa menetelmää ja jatkaa etsintää.
Yhtiö vertaa kehitystä fuzzingin läpimurtoon. Kun fuzzing aikanaan yleistyi, se paljasti kokonaisia bugiluokkia, jotka olivat aiemmin jääneet huomaamatta. Nyt generatiivinen tekoäly näyttää ottavan samanlaisen roolin, mutta laajemmalla ja itsenäisemmällä tavalla.
Anthropic muistuttaa samalla, että sama teknologia on myös hyökkääjien käytössä. Tämä kiihdyttää ohjelmistoturvallisuuden kilpajuoksua. Yhtiön mukaan puolustajien on pakko hyödyntää tekoälyä, jos ne haluavat pysyä mukana tahdissa.
Claude Opus 4.6 julkaistiin helmikuun alussa. Malli on suunniteltu pitkäkestoisiin agenttitehtäviin ja suuriin koodipohjiin. Sen jopa miljoonan tokenin konteksti-ikkuna mahdollistaa laajojen ja monimutkaisten ohjelmistokokonaisuuksien analyysin tavalla, joka ei aiemmin ollut käytännössä mahdollista.






















Virtaamamittaus on monissa laitteissa kriittinen mutta usein ongelmallinen toiminto. Perinteiset mekaaniset anturit kuluvat ja jäävät sokeiksi pienille virtausnopeuksille. Ultraäänitekniikkaan perustuvat valmiit moduulit tarjoavat nyt tarkan, huoltovapaan ja helposti integroitavan vaihtoehdon niin kuluttaja- kuin teollisuussovelluksiin.