Ohjelmistopohjaiset ajoneuvot lisäävät elektroniikan ja dataliikenteen määrää nopeasti. Turvallinen ja luotettava toiminta edellyttää entistä tarkempaa synkronointia, kun ajoneuvoihin integroidaan yhä enemmän kameroita, tutkia, lidareita ja keskitettyjä laskentayksiköitä.
Jolla julkisti vihdoin kuukausien odotuksen jälkeen ensimmäisen Sailfish-alustaan pohjaavan älypuhelimensa. Paljon kerrottiin, mutta keskeinen salaisuus pysyy yhä hämärän peitossa.
Ruotsalainen lehti Elektroniktidningen kertoo, että Lundista kotoisin oleva insinööri Isabelle Olsson on vastannut Googlen Glass-älylaisen teollisesta muotoilusta. Olsson valmistui Lundin teknisestä korkeakoulusta vuonna 2008. Googlella hän on työskennellyt vuodesta 2011.
Älypuhelinten menekin valtava kasvu näkyy odotetusti jo pulana keskeisistä komponenteista. Kiinalaisten teollisuuslähteiden mukaan pulaa on jo esimerkiksi kameramoduuleista, kosketusnäytöistä sekä monisiruisista muistimoduuleista.
Perinteisillä avaruuslennoilla on aiemmin suoritettu laskentaa yli 20 vuotta vanhalla prosessoritekniikalla, jonka avulla on selvitty sekä Maan kiertoradan että syvän avaruuden laskentatehtävistä. Viime aikoina Maata kiertävät matalan kiertoradan lennot ovat yleistyneet nopeasti, ja niihin riittää säteilynsiedoltaan ja kustannuksiltaan kevyempikin prosessoriratkaisu. Microchip on kehittänyt piirikolmikon, joka täyttää kaikki modernien avaruuslentojen vaatimukset.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.