Väärennetyt komponentit ovat iso ongelma. Valmistajat menettävät rahaa ja laitteet hajoavat, koska osat eivät toimi oikein. Onneksi ongelmaa vastaan voi taistella.

Artikkelin kirjoittaja Dave Doherty on Digi-Keyn operatiivisesta toiminnasta vastaava johtaja. Hänen vastuullaan on esimerkiksi jakelu, markkinointi, sovellussuunnittelu, sähköinen kauppa, tekninen tuki ja komponenttiostot. Doherty tuli Digi-Keylle vuoden 2008 alussa. Sitä ennen hän työskenteli 13 vuotta Arrow Electronicsilla erilaisissa myynnin, liiketoiminnan kehityksen ja markkinoinnin tehtäbvissä. Dohertyllä on kaupalliset tutkinnot Worchesterein polyteknisestä instituutista sekä Babson Gollegesta Massaschusettsissa.

Väärennettyjen komponenttien lisääntyminen viimeisen kymmenen vuoden aikana huolestuttaa kaikki toimijoita elektroniikka-alalla komponenttien valmistajista loppukäyttäjiin. 1990-luvun alusta lähtien väärennettyjen laitteiden kauppa on kascanut kahdeksan kertaa laillisten tavaroiden kauppaa nopeammin. ECIA-järjestö (Electronic Component Industry Association) on arvioinut, että 5-25 prosenttia kaikista elektroniikan komponenteista on väärennöksiä. Järjestön mukaan väärentäminen maksaa elektroniikka-alalle vuodessa jopa sata miljardia dollaria.

Hyvin usein väärennetyt osat eivät ole halpoja kopioita, vaan viallisia, sopimattomia tai toimimattomia komponentteja, jotka on yritetty saada näyttämään laadukkailta. Jos ne pääsevät toimitusketjuun on olemassa suuri riski, että niitä käyttävät laitteet eivät suoriudu tehtävistä, joita varten ne on suunniteltu. Tämä aiheuttaa huolia kenelle tahansa valmistajalle. Teollisuus- ja muita kriittisiä järjestelmiä valmistaville se voi johtaa vaarallisiin tilanteisiin.

Väärennöksiä löytyy kaikkialta

Väärennettyjä komponentteja on löydetty jopa ydinvoimaloista - juuri ja juuri toimivia piirejä, jotka todennäköisesti pettäisivät ylikuormituksessa. Vuonna 2011 väärennettyjä komponentteja jäljitettiin armeijan käyttämiin pimeänäköjärjestelmiin.

On olemassa useita tapoja, joilla väärentäjät yrittävät saada tuotteensa läpi toimivina komponentteina. Jotkut suurivolyymiset, suhteellisen yksinkertaiset osat voidaan kopioida laitevalmistajan toimesta ha saada toimimaan kohteensa tavoin, tosin illman laillisen valmistajan myöntämää takuuta. Näitä komponentteja on vaikeampi tunnistaa väärennetyiksi, koska niiden toiminta on todennäköisesti samanlaista kun aitojen osien. Näitä komponentteja voi tunnistaa esimerkiksi kemiallisella testaamisella - valmistajat käyttävät laitoksissaan hieman erilaisia prosesseja - ja koteloinnin poikkeavuuksista alkuperäiseen verrattuna.

Väärentäjillä monia keinoja

Moni väärentäjä ei edes yritä valmistaa toimivia osia. Sen sijaan ne hyödyntävät itse toimitusketjun heikkouksia. Valmistajat merkitsevät yleensä tuotteensa logoin ja tunnistuskoodein, mutta asiakkaalle ei välttämättä ole selvää, onko vastaanotettu tuote aito vai taitava väärennös.

Yleinen tekniikka on ylimerkintä, jossa halvempi, vain standardilämpötiloissa käytettäväski tarkoitettu tuote uudelleen koteloidaan osaksi, jonka väitetään kestävän äärimmäisempiä lämpötiloja. Nämä komponentit voidaan sitten myydä erittäin suurella katteella. Kriittisten järjestelmien valmistajat kärsivät tällaisesta väärentämisestä eniten, koska turvakriittisiin järjestelmiin ja laitteisiin tarkoitetut arvokkaat komponentit tuovat suurimmat voitot väärentäjille.

Toinen väärentäjien käyttämä tekniikka on paikantaa komponentit, jotka hylätään testeissä mutta joita ei hävitetty kunnollisesti, tai käyttää komponentteja joita on saatua pelastettua kierrätetystä elektroniikkaromusta. Nämä komponentit voidaan uudelleenkoteloida jotta ne saadaan näyttämään uusilta, vaikka ne yleisesti yksinkertaisesti päällystetään uudelleen, jotta vanhat merkinnät ja päivämääräkoodit poistetaan ja uudet merkinnät painetaan tilalle. Yksinkertaiset uudelleen merkitsemiset paljastuvat kemiallisissa testeissä ja usein jopa vain raaputtamalla komponentin pintaa: uusi musta lähtee irti pinnasta. Oikeat merkinnät usien etsataan kotelon pintaan, joten niiden poistaminen on huomattavasti vaikeampaa.

Yksi viime vuosina ilmaantunut tekniikka on sopimusvalmistajien tapa “ylivalmistaa” tuotteita, siis valmistaa komponentteja liikaa ja yrittää myydä niitä harmailla markkinoille. Vaikka kyse ei ole väärennöksistä sanan oikeassa merkityksessä, näillä komponenteilla ei ole samaa tukea tai takuita kuin aidoilla osilla, joten asiakkaat altistuvat suuremmilla riskeille toimitusketjussaan.

Teollisuus,- lääketiede- ja militaarielektroniikkaan komponentteja toimittavat joutuvat todennäköisemmin väärentäjien kohteeksi, koska heidän täytyy tarjota pitkäaikaista tueka järjestelmilleen. Näiden käyttämät komponentit vanhentuvat muita helpommin. Monien komponenttien - erityisesti puolijohteiden - tuotantosyklit ovat lyhentyneet dramaattisesti.

Monet piirit suunnitellaan ensisijaisesti kulutusmarkkinoiden laitteisii, joissa painopiste on kehityksen nopeudessa. Esimerkiksi piirienvalmistajat yrittävät hyödyntää prosessitekniikan edistyksiä, jota tapahtuvat tyypillisesti kahden vuoden rytmillä. Näin yritetään pienentää intaa ja parantaa suorituskykyä.

Teollisuuden, lääketieteen ja militaarijärjestelmien valmistajat eivät voi liikkua yhtä nopeasti. Heidän pitää hakea uudelleensuunnitteluille hyväksynnät ja laitteille pitää usein taata pitkäaikainen tuki. Mahdollisuus saada korvaavia (ns. second source) komponentteja vaikeutuu ajan kuluessa ja lainsäädännön muuttuessa. Näin tapahtuu esimerkiksi, kun materiaaleja kuten lyijy kielletään. Tämä lisää riskiä, että väärennettyjä komponentteja päätyy toimitusketjuun. Kun valmistajat lopettivat joidenkin lyijyä sisältävien komponenttien valmistamisen, koska myyntimäärät eivät oikeuttaneet lyijyttömän version suunnittelua, väärentäjät astuivat esiin. He yksinkertaisesti ottivat samanlaisia lyijyä sisältäviä tuotteita ja merkitsivät ne lyijyttömien komponenttien tuotekoodeilla. Vaikka osat toimivatkin oikein, niiden juottaminen tuotteisiin lisää vikaantumisriskiä kentällä.

Ei yhtä valmista ratkaisua

Väärentämisen ongelmaan ei ole yhtä ainoaa ratkaisua, mutta asiakkaat voivat suojautua sen tuomilta haitoilta. Valmistajat tutkivat aktiivisesti tapoja estää väärennöksiä. Sellaisia ovat esimerkiksi kotelomerkinnät, joita on erittäin vaikea kopioida. Yksi keino on lasermerkintä, jossa uniikki kuvio kaiverretaan kotelon pintaan. Vain lailliset komponentit läpäisevät optisen tarkastuksen laitteilla, jotka on suunniteltu lukemaan lasermerkattuja koodeja. Nämä menetelmät ovat kuitenkin yhä kehityksensä alkuvaiheessa, joten valtaosaa komponenteista ei vielä voida niillä suojata.

Komponenttien alkuperän voi selvittää suora-analyysillä. Monet näistä tekniikoista edellyttävät kuitenkin komponenttien purkamista ja ovat kalliita toteuttaa, sillä ne vaativat esimerkiksi röntgenlaitteiden ja massaspektrometrin käyttöä. Ja tällöinkin vain osa käytettävistä komponenteista voidaan testata. Ainoa 100-prosenttinen keino varmistua siitä, ettei tehtaalle tule väärennettyjä komponentteja on testata ne kaikki. Tällöin ei kuitenkaan jää mitään jäljelle järjestelmien valmistamiseen.

Väärentäjien käyttämien tekniikoiden äly voi olla ase väärennöksiä vastaan taistellessa. Valmistajat ovat nyt paljon huolellisempia siinä, mihin he sijoittavat tuotemerkkinsä ja muut tunnistusmerkinnät. Väärentäjät usein jättävät tällaiset yksityiskohdat huomioimatta ja toivovat, että heidän uhrinsa tekevät samoin. Viime vuosina toimitusketjuihin tuodut tietokannata antavat käyttäjille tärkeää informaatiota siitä, mitä väärennöksiä kannattaa etsiä. Tämä kuitenkin edellyttää käyttäjältä jatkuvaa valppautta.

Tehokkain strategia on valita sellaisia toimituskumppaneita, jotka varmistavat komponenttien laillisuuden. Monet väärennetyt komponentit tuleva toimitusketjuun harmaiden markkinoiden läpi. Kun ne esitetään ylivarastoituina osina tai OEM-valmistajilta palautuneina komponentteina, voivat väärentäjät tuoda tuotteensa perinteisiin myyntikanaviin. Edustussopimuksilla toimivat jakelijat (franchised distributors) tekevät työtä suoraan toimittajan kanssa, joten ne voivat kehittää suoran validointiketjun, jossa komponenteille saadaan yksityiskohtaiset tiedot päivämääräkoodeja ja muita detaljeja myöten.

Helpottaakseen vääriä komponentteja vastaan taistelua ECIA-järjestö on käynnistänyt koko joukon hankkeita, joihin kuuluu esimerkiksi erillisen alan edistämiskomission (Advocacy and Industry Promotion Council) perustaminen. Digi-Key on jäsenenä tässä komissiossa lisätäkseen tietoisuutta väärennettyjen komponenttien aiheuttamista haitoista. ECIA neuvoo aktiivisesti lainsäätäjiä vähentämään väärennettyjen komponenttien määrää ja tukee edustussopimusjakelijoiden roolia esimerkiksi ECIAauthorized.com-palvelun kautta. Näillä jakelijoilla on suorat suhteet valmistajiin ja resurssit ylläpitää verkostoja, joissa väärennettyjä komponentteja ei ole.

Väärentäminen säilyy jokaisen elektroniikkakomponentteja käyttävän riskinä, mutta oikealla tiedolla ja oikeiden kumppanien kanssa ei päädy väärentäjien uhriksi, eikä auta tätä salakavalaa rikollisuudenalaa kasvamaan.