ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT

IN FOCUS

Suomalaisyritykset suuntaavat Latviaan

Latvia on tasaisesti noussut suomalaisten yrittäjien kiinnostuksen kohteeksi – ei vain lähimarkkinana, vaan aidosti kasvun ja innovoinnin kumppanina. Osaava työvoima, strateginen sijainti ja yhä suotuisampi investointiympäristö tekevät Latviasta yhden lupaavimmista kohteista suomalaisyritysten laajentumiselle Baltiaan ja sen ulkopuolelle.

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

logotypen

ETNdigi - OPPO december
TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

TECHNICAL ARTICLES

Autojen 3D-navigointi tarkemmaksi

Tietoja
Kirjoittanut Florian Buosquet, u-Blox
Julkaistu: 05.06.2015
  • Sulautetut

Tunnelissa ja tiheässä kaupungissa satelliittien signaali katoaa, eikä paikannus enää onnistu. Avuksi on onneksi kehitetty erilaisia tekniikoita.

Artikkelin kirjoittaja Florian Bousquet on u-bloxin tuotemarkkinointipäällikkö. Hän on valmistunut elektroniikan ja tietoliikennetekniikan insinööriksi Nizzan yliopiston Sophia Antipoliksen yksiköstä. Vuonna 2007 hän aloitti uransa ST-Ericsonilla sekasignaalipiirien suunnittelussa. Vuonna 2011 hän siirtyi u-Bloxille sovellusinsinööriksi, josta eteni nykyiseen tehtäväänsä elokuussa 2014.

Yhä tiheämmät kaupunkiympäristöt, katetut pysäköintihallit ja monikerroksiset moottoritiet asettavat suuria ongelmia autojen navigointijärjestelmille. Ongelmien voittamiseksi käytetään kahta tekniikkaa: kuljetun suunnan ja matkan mittaamiseen perustuvaa lokipaikannus (Dead Reckoning) ja karttasovitus (Map Matching). Jälkimmäisen käyttäminen kasvattaa monimutkaisuutta ja tekee navigoinnista riippuvaisen ulkopuolisten tarkasta karttadatasta. Lisäksi karttadata muuttuu jatkuvasti erityisesti tiheissä kaupungeissa.

Vaihtoehtoinen menetelmä on käyttää useampaa sateliittisignaalia hyödyntävää vastaanotinta, joka tuo tarkan paikkatiedon kolmessa ulottuvuudessa ja vähentää riippuvuutta ulkoisesta karttadatasta luotettavan navigoinnin tuottamiseksi. Tässä artikkelissa kuvataan tekniikkaa, jota on menestyksellä demonstroitu vaikeissa olosuhteissa kuten Manhattanilla ja Shanghaissa. Ratkaisu yksinkertaistaa autojen navigointijärjestelmien ohjelmistokehityksen vaatimukset, lyhentää kehitysaikaa ja alentaa sen kustannuksia.

Standardi ADR-ratkaisu (Automotive Dead Reckoning) yleensä hyödyntää fuusioratkaisua, jossa standardista GNSS-vastaanottimesta suodatettu sijainti yhdistetään ulkoiseen gyrosta, kiihtyvyysanturista, ja/tai pyörimisanturista suodatettuun dataan. (Pyörimis- eli Wheel tick -anturit ovat enkoodereita, jotka mittaavat renkaan tarkkaa nopeutta tai etäisyyttä. Enkooderin tyypistä riippuen on mahdollista määritellä myös liikkeen suunta).

Molemmat suotimet ovat Kalman- tai LQE-tyyppisiä (linear quadratic estimation). Ne hyödyntävät aikasarjaa mittaavaa algoritmia satunnaisten variaatioiden kera arvioidakseen tuntemattomia muuttujia. Reaaliaikasuodin ensin arvioi tämänhetkiset muuttujat ja niihin liittyvät epävarmuudet ja sitten käyttävät seuraavaa mittausta päivittääkseen nämä arviot painotettua keskiarvolaskentaa hyödyntäen.

Standardin ADR-järjestelmän rajoituksena on se, että kahden Kalman-suotimen limittäminen tuo väistämättä mukanaan virheiden kertautumisen, mikä heikentää paikannustarkkuutta. Siksi navigointijärjestelmät nojaavat yhä enemmän karttasovitusalgoritmeihin (Map Matching algorithms) voidakseen kompensoida kertautuvia virheitä laskennassa. Tämä tuo mukanaan riippuvuuden ulkoiseen, dynaamisesti muuttuvaan karttadataan, ja ennen kaikkea lisää ohjelmiston kehitystyötä, kun GNSS-vastaanotin pitää liittää ulkoiseen karttapalveluun.

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi u-Blox kehitti tiukasti kytketyn ADR-algoritmin, joka sekoittaa dataa yhteen ainoaan Kalman-suotimeen. Ratkaisu, jota on kehitetty nyt neljän tuotesukupolven ajan, yhdistää satelliittinavigointidatan renkaiden pyörimisnopeuteen sekä gyroskoopin ja kiihtyvyysanturin tuottamaan informaatioon. Tämän integroidun ja yksinkertaistetun tekniikan avulla sijaintipaikka-arvioon liittyvien virheiden määrä putoaa minimiin ja tarkka paikannustieto saadaan riippumatta siitä, missä autoa ajetaan, oli auto sitten tunnelissa Sveitsissä tai Manhattanin pilvenpiirtäjien keskellä. Riippuvuus ulkoisista karttapalveluista vähenee merkittävästi, koska tekniikka pystyy paikantamaan sijainnin tarkasti kaupunkiympäristöissä ilman ulkoisen karttadatan apua.

Tämä tarkoittaa, että navigointisuunnittelijat voivat minimoida karttavastaavuuden käyttämisen ja pienentää sen suunnittelun määrää, jossa lokipaikannus integroidaan navigointijärjestelmään. Tämä tarkoittaa suoraan alhaisempia kehityskustannuksia.

Yksisuotimisen ratkaisun toteuttaminen

Tuottaakseen keskeytymättömän paikkatiedon kaikissa ajo-olosuhteissa u-Bloxin 3D ADR -ratkaisu koostuu kahdesta komponentista: sirulle integroidusta ADR-ydintekniikasta – UBX-M8030, joka on tarjolla kahtena AEC-Q100-sertifioituna versiona – ja kompaktista satelliittipaikannuksen NEO-M8L-moduulista.

Sekä autoihin integroitavien että jälkikäteen myytävien paikannusjärjestelmiin suunnitellut piirit vaativat minimaalisesti tai ei ollenkaan esikonfigurointia. Alustavien asetusten jälkeen ne säilyttävät kalibraation pysyvästi. Toinen keskeinen suunnitteluetu on se, että moduulin sijoitus autoon ei riipu sen suunnasta: tätä voidaan kompensoida tehdaskalibroinnissa tai jopa ajon aikana. Tämä yksisuotiminen 3D ADR -ratkaisu paitsi parantaa paikannustarkkuutta selvästi myöskin lyhentää kehitykseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia, ja pienentää järjestelmän kokoa ja vähentää sen monimutkaisuutta.

Itsekalibroituvat ADR-piirit, joiden mitat ovat 5,5 x 5,5 x 0,59 milliä, tukevat erilaisia anturiyhdistelmiä kuten pyörimisantureita, 1- ja 3-akselisia gyroskooppeja ja 1- tai 3-akselisia kiihtyyvysantureita. Kiihtyvyysanturituki lisää tarkkuutta ilman satelliittisignaalia, kun korkeus merenpinnasta puuttuu. Piirit perustuvat 72-kanavaiseen M8-ytimeen, jotka antavat ensimmäisen paikkatiedon vain 26 sekunnin kuluttua ns. kylmäkäynnistyksestä. Päällä ollessaan piiri antaa TTFF:n (time-to-first-fix) yhdessä sekunnissa. Piirit ovat Galileo-valmiita ja päivitettävissä ulkoisen flash-muistin firmware-ohjelmiston kautta.

Kuvassa 1 näkyvä NEOM8L-moduuli on mitoiltaan 12,2 x 16,0 milliä ja ensimmäinen laatuaan, johon on integroitu 3D-kiihtyvyysanturi ja gyroskooppi globaalin paikannuspiirin kera. Sen paikannusherkkyys on alan kärkiluokkaa eli -167 dBm. Moduuli nojaa vain sisäiseen kiihtyvyysanturiin ja gyroon laskiessaan tarkan paikkatiedon ajoneuvolle kaikkialla, sisällä ja ulkona. Pitkälle viety integrointi minimoi ulkoisten komponenttien tarpeen, koko ratkaisun fyysisen koon ja materiaalikustannukset.

Kuva 1. NEO-M8L-moduuli on markkinoiden ensimmäinen ratkaisu, johon on integroitu paikannuspiiri, kiihtyvyysanturi ja gyroskooppi.

NEO-M8L-moduulin lohkokaavio on esitetty kuvassa 2.

Kuva 2. Kaksi RF-etupäätä mahdollistaa samanaikaisen vastaanoton useasta satelliittijärjestelmästä.

NEO-M8-moduulit käyttävät rinnakkaisia vastaanottimia seuratakseen useita paikannusjärjestelmiä, kuten GPS-, GLONASS-, Galileo-, Beidou- ja QZSS-signaaleja. Kaksitaajuuksinen RF-etupääarkkitehtuuri tarkoittaa, että kahta kolmesta signaalista voidaan vastaanottaa ja prosessoida samanaikaisesti. Oletusarvoisesti M8-vastaanotin on konfiguroitu GPS- ja GLONASS-signaalien samanaikaiseen vastaanottoon. Mikäli vastaanottimen pieni tehonkulutus on tärkeää, se pitäisi konfiguroida ottamaan vastaan vain yhtä signaalia kerrallaan.

Venäjän GLONASS-satelliittijärjestelmä on vaihtoehto amerikkalaiselle GPS:lle. Kyky seurata GLONASS L1oF-satelliitteja ja vastaanottaa niiden lähettämää signaalia antaa mahdollisuuden suunnitella GLONASS-vastaanottimia siellä, missä regulointi sitä vaatii. Moduulit vastaanottavat ja seuraavat myös Beidou-järjestelmän lähettämiä B1-signaaleja. Kyky seurata ja vastaanottaa Beidou B1 -satelliittien signaalia GPS:n rinnalla johtaa laajempaan peittoon, parempaa luotettavuuteen ja suurempaan tarkkuuteen. Beidou tarjoaa tällä hetkellä vain alueellista peittoa, mutta globaalin peiton pitäisi tuolla vuonna 2020. Kun Galileo-järjestelmän E1B/C-signaalit tulevat käyttöön, SQI-flash-muistilla varustettu NEO-M8L-moduuli pystyy vastaanottamaan ja prosessoimaan niitäkin firmware-päivityksen jälkeen.

MORE NEWS

Fujitsu varoittaa kvanttiuhasta: yritysten varauduttava jo nyt

Fujitsun Activate Now -tapahtumassa Helsingissä yhtiön Suomen ja Viron varatoimitusjohtaja Ilona Ylinampa varoitti kvanttilaskennan muodostamasta tulevasta kyberuhasta. Hänen mukaansa yritysten on varauduttava ajoissa, koska salausmenetelmien murtumisen aikataulua ei tunneta.

Tekoäly vaatii sekä osaamisen että laskennan lisäämistä

Tekoälyn nopea yleistyminen siirtää yritykset kokeiluista tuotantoon, mutta kehitys vaatii sekä lisää osaamista että merkittävästi enemmän laskentakapasiteettia. Näin linjasi Microsoft Suomen toimitusjohtaja Teemu Vidgrén Fujitsu Activate Now -tapahtumassa Helsingissä.

Uusi Slack lupaa hurjia säästöjä työajassa

Slack väittää, että sen uudistettu tekoälypohjainen Slackbot voi säästää työntekijältä 5–20 tuntia työaikaa viikossa. Kyse on Salesforce-konsernin sisäisistä mittauksista, joissa Slackbotia on testattu laajasti omien työntekijöiden käytössä ennen tammikuun julkista julkaisua.

Miksi Suomi jää jälkeen sähköautoissa?

Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.

Apple oli ykkönen 2025

Maailman älypuhelintoimitukset kasvoivat vuonna 2025 vain 2 prosenttia. Kasvu oli vaatimatonta, mutta suunta pysyi positiivisena. Tiedot perustuvat Counterpoint Researchin alustaviin lukuihin. Markkinajohtajaksi nousi Apple, joka saavutti 20 prosentin markkinaosuuden. Applen toimitukset kasvoivat 10 prosenttia, mikä oli selvästi eniten viiden suurimman valmistajan joukossa. Vetureina toimivat premium-mallit ja kysynnän kasvu kehittyvillä markkinoilla.

Sähköauto yleistyy Suomessa, mutta vauhti on yhä maltillinen

Sähköautojen osuus uusista henkilöautoista kasvoi Suomessa vuonna 2025, mutta kehitys eteni vaiheittain ja kokonaismarkkina pysyi edelleen vaisuna. Autoalan tiedotuskeskuksen ensirekisteröintitilastojen mukaan täyssähköautojen osuus nousi useina kuukausina noin 30–40 prosenttiin kaikista uusista henkilöautoista. Ladattavien autojen, eli täyssähkö- ja plug-in-hybridien, yhteenlaskettu osuus ylitti monin paikoin jo puolet uusista rekisteröinneistä.

RFID-sirut valmistautuvat EU:n digitaaliseen tuotepassiin

EU:n valmistelema digitaalinen tuotepassi muuttaa tapaa, jolla tuotteita tunnistetaan ja seurataan koko elinkaaren ajan. Pelkkä tunnistenumero ei enää riitä. Tuotteen mukana on kuljettava tietoa alkuperästä, eristä, viimeisistä käyttöpäivistä ja kierrätyksestä. Tämä paine kohdistuu nyt myös RFID-tekniikan ytimeen eli siruihin.

Kuinka paljon RAM-muistia minä tarvitsen?

RAM-muisti on noussut viime vuosina yhdeksi tärkeimmistä suorituskyvyn pullonkauloista niin tietokoneissa kuin älypuhelimissakin. Vielä hetki sitten 8 gigatavua riitti lähes kaikkeen. Nyt sama määrä voi olla jo rajoite. Taustalla ovat raskaammat sovellukset, selainten kasvanut muistinkäyttö sekä tekoälyä hyödyntävät ominaisuudet, jotka toimivat jatkuvasti taustalla.

Nvidia rikkoi kaikki ennätykset – ensimmäinen yli 100 miljardin puolijohdeyritys

Nvidia nousi vuonna 2025 historialliseen asemaan. Yhtiöstä tuli ensimmäinen puolijohdevalmistaja, jonka vuotuinen liikevaihto ylitti 100 miljardia dollaria. Gartnerin ennakkotietojen mukaan Nvidian puolijohdemyynnin arvo nousi 125,7 miljardiin dollariin.

0,24 pikosekunnin laserpulssi sopii ultranopeaan datansiirtoon?

Nottinghamin yliopiston ja Imperial College Londonin tutkijat ovat demonstroineet UV-C-alueella toimivan laserjärjestelmän, jossa yksittäisen laserpulssin kesto on vain noin 0,24 pikosekuntia eli 240 femtosekuntia. Aikaskaala on poikkeuksellinen ja avaa periaatteessa mahdollisuuden täysin uuden luokan optiseen datansiirtoon.

Vuoden tärkein nouseva tekniikka? Rakenneakkua demotaan Davosissa

World Economic Forum on nostanut rakenteelliset akkukomposiitit vuoden 2025 tärkeimmäksi nousevaksi teknologiaksi yhdessä tiedekustantaja Frontiersin kanssa. Teknologiaa esitellään konkreettisesti Davosissa World Economic Forumin aikaan järjestettävässä Science Housessa, jossa ruotsalainen Chalmers University of Technology toimii akateemisena partnerina.

Pula muisteista uhkaa PC-kasvua

PC-markkina kasvoi vahvasti vuonna 2025, mutta muistien ja tallennusratkaisujen saatavuus on noussut vakavaksi uhkaksi kehityksen jatkumiselle. Tuoreen Omdia-analyysin mukaan PC-toimitukset kasvoivat vuoden viimeisellä neljänneksellä 10,1 prosenttia 75 miljoonaan laitteeseen. Koko vuoden 2025 toimitukset ylsivät 279,5 miljoonaan kappaleeseen, mikä tarkoittaa 9,2 prosentin kasvua edellisvuoteen.

EtherCAT täyttää EU:n kyberturvavaatimukset

Teollisuusautomaation keskeinen kenttäväylä EtherCAT täyttää EU:n uudet kyberturvallisuusvaatimukset ilman teknisiä muutoksia. EtherCAT Technology Group kertoo, että EtherCAT vastaa EU Cyber Resilience Act -asetuksen vaatimuksia turvallisuustasolla 2. Arvio perustuu standardiin IEC 62443, jota pidetään CRA:n keskeisenä teknisenä viitekehyksenä.

Qualcomm on nyt valmis valtaamaan robotit

Qualcomm Technologies on ottanut selvän askeleen kohti robotiikan valtavirtaa. Yhtiö esitteli CES-messuilla kokonaisen robotiikka-arkkitehtuurin, joka yhdistää suorituskykyiset Dragonwing-prosessorit, ohjelmistopinon ja tekoälymallit yhdeksi yleiskäyttöiseksi alustaksi. Tavoitteena ei ole rakentaa robotteja, vaan hallita sitä, millä ne ajattelevat.

PC-koneiden tekoäly tuli vauhdilla sulautettuihin

Intelin PC-markkinoille tuoma tekoälylaskenta siirtyy nyt nopeasti sulautettuihin järjestelmiin. Vielä hetki sitten kannettaviin suunniteltu Core Ultra Series 3 -prosessorisukupolvi näkyy jo teollisissa korteissa ja moduuleissa. Kehitys on poikkeuksellisen nopeaa.

Merkittävä uudistus: juotettava FPGA-moduuli sai ensimmäisen standardinsa

FPGA-markkinaan on syntynyt merkittävä uusi standardi. Standardization Group for Embedded Technologies on julkaissut Open Harmonized FPGA Module -määrittelyn. Sen myötä suoraan piirilevylle juotettava FPGA-moduuli on saanut ensimmäistä kertaa avoimen ja toimittajariippumattoman standardin. - Harmonisoimalla rajapinnat tuomme FPGA-teknologioihin saman modulaarisuuden ja skaalautuvuuden, joka on vauhdittanut Arm- ja x86-markkinoita vuosien ajan, sanoo SGET:n puheenjohtaja Ansgar Hein.

Jos Donut Lab on oikeassa, litiumioni on jo vanhentunutta tekniikkaa

Donut Lab nousi tällä viikolla poikkeukselliseen kansainväliseen huomioon julkistettuaan CES-messuilla uuden energianvarastointiratkaisunsa, jota yhtiö kutsuu maailman ensimmäiseksi volyymituotannossa olevaksi kiinteäelektrolyyttiseksi akuksi. Jos yhtiön väitteet pitävät paikkansa, seuraukset ulottuvat paljon yhtä moottoripyörää tai yhtä startupia laajemmalle. Kyse ei olisi litiumioniakun seuraavasta kehitysaskeleesta, vaan koko nykyisen akkuteknologian äkillisestä vanhenemisesta.

AMD:n Ryzen AI Embedded hämärtää PC:n ja sulautetun laitteen rajaa

AMD on esitellyt Ryzen AI Embedded -prosessorit, jotka tuovat PC-puolen suorituskyvyn ja tekoälykiihdytyksen suoraan sulautettuihin järjestelmiin. Uusi P100- ja X100-sarja yhdistää Zen 5 -suorittimet, RDNA 3.5 -grafiikan ja XDNA 2 -tekoälykiihdyttimen yhdelle sirulle. Tavoitteena ovat ajoneuvojen digitaaliset ohjaamot, teollinen automaatio ja autonomiset järjestelmät.

Kontron toi Intelin Panther Lake -tehon ensimmäisenä korttitietokoneisiin

Kontron on ensimmäinen valmistaja, joka tuo Intelin uuden Panther Lake -sukupolven korttitietokoneisiin. Yhtiö esitteli CES 2026 -messuilla uuden 3.5 tuuman SBC-PTL-kortin, joka perustuu Inteln Core Ultra Series 3 -prosessoreihin. Panther Lake on tähän asti tunnettu ennen kaikkea seuraavan sukupolven tehokkaiden AI-läppäreiden alustana.

Tekoäly tulee seuraavaksi älylaseihin

TDK Corporation ottaa selkeän askeleen kohti tekoälypohjaisia älylaseja. Yhtiö on perustanut uuden liiketoimintayksikön nimeltä TDK AIsight ja tuo samalla markkinoille uuden, nimenomaan AI-laseihin suunnitellun erittäin vähävirtaisen DSP-alustan. TDK näkee älylasit seuraavana merkittävänä tekoälyn käyttöliittymänä.

TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

Kun Ethernet kiihtyy, muuntajista tulee kriittisiä

ETN - Technical articleSuuren nopeuden Ethernet-muuntajien tulee täyttää nykyaikaisille, tehokkaille verkkolaitteille asetetut vaatimukset. Niiden tehtävänä on turvata luotettava ja varma datansiirto, optimoida signaalin laatu ja tehostaa verkon yleistä suorituskykyä ja kapasiteetin hyödyntämistä.

Lue lisää...

OPINION

Miksi Suomi jää jälkeen sähköautoissa?

Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.

Lue lisää...

LATEST NEWS

  • Fujitsu varoittaa kvanttiuhasta: yritysten varauduttava jo nyt
  • Tekoäly vaatii sekä osaamisen että laskennan lisäämistä
  • Uusi Slack lupaa hurjia säästöjä työajassa
  • Miksi Suomi jää jälkeen sähköautoissa?
  • Apple oli ykkönen 2025

NEW PRODUCTS

  • Click-kortilla voidaan ohjata 15 ampeerin teollisuusmoottoreita
  • Pian kännykkäsi erottaa avaimen 11 metrin päästä
  • Lataa laitteet auringon- tai sisävalosta
  • DigiKeyn uutuus: nyt voit konfiguroida teholähteen vapaasti verkossa
  • PCIe5-tallennusta datakeskuksiin pienellä virralla
 
 

Section Tapet