ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT

IN FOCUS

IoT-piireillä päästöt kuriin

IoT-teknologia on nousemassa keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen ratkaisuissa. Vaikka laitteiden valmistus ja käyttöönotto vaativat energiaa, pitkän aikavälin säästöt ylittävät kulut moninkertaisesti. Tuoreiden analyysien mukaan IoT voi säästää jopa kahdeksankertaisesti sen energiamäärän, jonka se itse kuluttaa elinkaarensa aikana.

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

logotypen

TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

TECHNICAL ARTICLES

Sykemittaus ranteessa on iso mekaaninen haaste

Tietoja
Kirjoittanut Timo Kuisma & Ronald Tingel, ams
Julkaistu: 10.06.2016
  • Suunnittelu & ohjelmointi

Monilla liikkujilla on nykyään ranteessaan sykemittari, joka nojaa PPG–mittaamiseen. Tällaisen rannekkeen suunnittelu on iso haaste sekä mekaanisesti että sähköisesti.

Artikkelin ovat kirjoittaneet ams:n Timo Kuisma ja Ronald Tingl. Kuisma tuli ams:n palveluun vuonna 2008 sovellusinsinööriksi. Hänellä on elektroniikkainsinöörin tutkinto ja 20 vuoden kokemus elektroniikka-alalta. Tingl on työskennellyt ams:llä vuodesta 2001 ja hän vastaa tällä hetkellä bioanturien markkinoinnista. Hänellä on myös elektroniikkainsinöörin koulutus ja 21 vuoden kokemus alalta.

Sydämensykkeesi kertoo sinusta paljon. Leposyke ilmaisee henkilön kuntoa, sykevaihtelut kertovat elintavoista paljastaen tietoa stressitasoista tai unen laadusta.

Tämän fysiologisen indikaattorin tärkeys on saanut elektroniikkateollisuuden innovoimaan ja kokeilemaan: se yrittää kehittää luotettavaa tapaa toteuttaa jatkuva sykemittaus puettavaan laitteeseen – joka olisi miellyttävää – joka voi liittyä älypuhelimeen tai tietokoneeseen ja sitä kautta tuottaa käyttäjälleen käyttökelpoista informaatiota terveydestään, elintavoistaan ja liikkumisestaan.

Kuten tässä artikkelissa osoitetaan, sykemittauksen teknologiat ja sykevaihteluiden seuranta tunnetaan hyvin ja niitä hyödynnetään monissa sovelluksissa. Näiden toteuttaminen puettavassa laitteessa vaatii kuitenkin sovellusspesifiä yhdistelmää tarkasta analogiapiiristöstä, suodinkomponenteista ja ohjelmistoista.

Kuinka mitata sykettä valolla?

Sykkeen seuraaminen perinteinen menetelmä on sydämen jokaisella lyönnillään generoiman sähköpiikin mittaaminen ECG-laitteella eli elektrokardiogrammilla. Kannettava ECG-laite kiinnitetään rintavyöhön, joka pitää sitä sydämen päällä. Laite voi siirtää lukemansa isäntätietokoneelle langattomasti.

Valitettavasti rintanauhat tai -vyö on epämiellyttävä, jos sitä joudutaan pitämään pidempiä aikoja. Sillä on tärkeä rooli lääketieteessä ja kuntomittauksessa, mutta jatkuvaan käyttöön se ei ole sopiva ratkaisu. Käyttäjille, jotka haluavat seurata sykettään jatkuvasti, puettava laite kuten rannemittari tai älykello on parempi vaihtoehto.

Selvästikään ECG-mittaus ei onnistu ranteesta. Itse asiassa vaihtoehtoista tapaa käyttään jo laajalti lääketieteen ammattilaisten parissa sykkeen ja veren happitason mittaamiseen. Optinen mittausmenetelmä PPG (photoplesmythography) mittaa muutosta veren volyymissä sen laajentaessa laskimoita ja hiussuonia ihonalaisissa kudoksissa.

Lääketieteessä tämä mittaus tehdään yleensä sormiklipsillä, joka asetetaan potilaan sormenpäähän. Laite suuntaan valosäteen ihoon (laitteen sivulla olevasta ledistä) ja mittaa muutoksen valon kulkemisessa sormen läpi (fotodiodissa klipsin toisella puolella). Anturin mittaavan valon määrä putoaa nopeasti jokaisen sydämenlyönnin aikana, sillä volyymiltään kasvanut veri imee itseensä enemmän valoa. Fotodiodilta tuleva signaali on sahalaitainen käyrä (ks. kuva 1), perustaajuus joka vastaa sydämen sykettä.

Kuva 1. Tyypillinen sahalaitainen käyrä PPG-sykemittarista.

Lääketieteellisessä käytössä PPG-lähetysmoodi on suositeltu metodi, mutta tämä rajoittaa laitteen mekaanista suunnittelua. Sen täytyy peittää osa kehosta, käytössä yleensä sormi tai korvalehti. Tämä on epämiellyttävää ja epämukavaa, mikäli laitetta täytyy pitää pidempään kuin muutaman minuutin ajan.

Onneksi PPG toimii myös reflektio- eli heijastustilassa. Ledivalolähteeseen takaisin heijastuvan valon määrä vähenee myös jokaisella sydämenlyönnillä. Tämän ansiosta sykemittaus, sykkeen vaihtelun mittaus ja veren happitason mittaus voidaan tehdä ihon pinnasta, esimerkiksi rannelaitteella.

Rannetoteutuksen vaikeudet

Tämä PPG:n heijastustila luo kuitenkin suunnittelijalle useita haasteita jatkuvan ja luotettavan sykemittauksen saavuttamiseksi. Laitteen toimintaa voivat haitata:

- ruumiinliikkeet: esimerkiksi eleet tai liikunta jossa pitää liikuttaa käsivarsia, vaikuttavat veren kiertoon ranteen suonissa
- ympäröivä valo: ylikuuluminen laitteen ledien ja sen fotodiodien välillä
- puettavan laitteen liikkuminen ihon pinnalla

Suunnittelu on erityisen haastavaa, koska suurin osa lediin valosta heijastuu takaisin ihon kudoksista, eikä verisuonista (ks. kuva 2). Nämä muut kehon osat eivät aiheuta yhtä paljon vaihteluita valon imeytymisessä, minkä takia sydämen syke näkyy vain pienenä AC-signaalina suuren DC-kantasignaalin päällä. Tämän AC-signaalin havaitseminen vaatii hyvin herkkää analogiapiiristöä, jossa on laaja dynaaminen ala.

Tämä tarkoittaa myös, että ruumiinliikkeiden ja laitteen liikkumisen ihon pinnalla aiheuttamat häiriöt tekisivät mittauksista epätarkkoja, jollei laite pysty suodattamaan pois niiden vaikutuksia kompensaatioalgoritmeilla. Järjestelmä tarvitsisi näin kiihtyvyysanturin tuottaakseen 3-akselista liikedataa kompensaatioalgoritmin syötteeksi.

Kuva 2. PPG-anturin tyypillinen sijoittaminen ranteeseen.

Rannekkeen liikkuminen ihon pinnalla voidaan tietenkin minimoida kiristämällä ranneke tiukasti, mutta sen pitää samaan aikaan olla riittävän löysä ollakseen mukavan tuntuinen. Tiukkana on myös helpompi estää ympäröivän valon pääsy fotodiodiin, vaikkakin kapea ranneke voi antaa ympäröivän valon päästä ihon pinnan läpi aina anturiin asti.

Jotta mittaus olisi luotettavaa ja tarkkaa, ranteeseen kiinnitettävässä PPG-laitteessa voidaan hyödyntää erilaisia keinoja ympäröivän valon suodattamiseksi:

- optiset kapeakaistasuotimet
- optisen signaalin modulointi
- automaattinen signaalin vahvistus
- sähköisen signaalin suodattaminen

Optinen este ledin ja detektorin välillä voi pienentää ylikuulumisen riskiä. Tämä voidaan saavuttaa myös piirilevyn kotelointia muokkaamalla: nystyt detektorien päällä ja ledissä parantavat valon kykyä läpäistä kudoksia ja suuntaavat sen tehokkaammin ranteeseen.

Mutta se mekaniikasta. Entäpä elektroniikka?

PPG-rannemittarin tärkeimmät osat

Rannekkeeseen asennetun PPG-järjestelmän keskeiset elementit on esitetty kuvassa 3. Sovellusprosessori ohjaa järjestelmätoimintoja, tietoliikennettä ja näyttöä. Ble-modeemi (bluetooth low energy) tuottaa langattoman lyhyen kantaman linkin isäntälaitteeseen kuten älypuhelimeen.

Itse PPG-mittausjärjestelmä voidaan toteuttaa erillisledeillä, fotodiodeilla ja signaalin prosessoinnilla, kun sovelluksen algoritmeja voidaan ajaa isäntäprosessorilla. Tällainen erillisratkaisu vaatisi kuitenkin sitä, että kehitystiimi optimoisi kaikki laitteen osat, mukaan lukien:

- ledien lukumäärä ja niiden välinen etäisyys
- ledien valovoima – teho ja väri
- fotodiodien määrä ja niiden välinen etäisyys
- optisten esteiden ja suotimien lisääminen
- ledien toiminnan ajoittaminen ja ohjausliitännän toteuttaminen niille ja fotodiodeille

Kuva 3. PPG-rannelaitteen lohkokaavio.

Integroitujen ratkaisujen edut

Integroitu, kaikki tarvittavat toiminnalliset lohkot sisältävä moduuli PPG-optimoituine ohjelmistoineen poistaa tarpeen ratkaista mitään yllä mainitusta integrointiongelmista. Esimerkiksi ams:n AS7000-anturijärjestelmäpiiri on tällainen integroitu PPG-rannemittarijärjestelmä yhdessä 4 x 6 x 1 millin moduulissa. Se sisältää ledit, fotodiodit, optisen prosessoinnin ja analogiaetupään (ks. kuva 4).

Piiri sisältää myös vähävirtaisen ARM Cortex-M0 -prosessoriytimen, joka laskee ams:n algoritmeja ja tuottaa todellisen sykelukeman (lyöntiä minuutissa) ja mittaa myös piikit (millisekunteina) niitä sovelluksia varten, jotka tarvitsevat sykkeen vaihtelun tietoa. Hyvin monipuolinen ja joustava analogiaetupää voidaan ohjelmoida optimoimaan PPG-signaalin laatu niin, että sen pohjalta voidaan laskea tärkeitä elintoimintoja kuten hengitystiheys, veren happitasapaino ja verenpaineeseen liittyviä parametreja.

Koska puettavien laitteiden markkinoilla on laitteita sekä tehokkaalla isäntäprosessorilla (kuten älykellot) että ilman (rannekkeet), AS7000-piiri on suunniteltu ajamaan sykemittausalgoritmia sekä piirillä itsellään että järjestelmän sovellusprosessorilla. Piirillä on sopivat liitännät ja riittävästi muistia molempiin vaihtoehtoihin ja siksi se tuo suunnittelijoille joustavuutta integroida ratkaisu erilaisiin tuotteisiin.

Kuva 3 näyttää AS7000-piirin käyttävän erillistä kiihtyvyysanturia liikkumisesta aiheutuvien häiriöiden kompensointiin. Se voi kuitenkin käyttää myös koko järjestelmän käytössä olevan kiihtyvyysanturin dataa, kunhan data on käytettävissä tasaisin väliajoin.

Kuten tämä artikkeli on osoittanut, optisen järjestelmän mekaanisella suunnittelulla on suuri vaikutus sen suorituskykyyn. Tämän takia AS7000-piiri toimitetaan osana kokonaisratkaisua, johon sisältyvät sykemittaus, sykkeen varioinnin mittaus ja veren happitason mittauksen algorimit optimoituina moduulin laiteominaisuuksia varten. Kehitysvaiheessa saa lisäksi tukea optomekaaniseen suunnitteluun. Tämän ansiosta piiri voidaan helposti pudottaa osaksi tuotesuunnittelua ilman merkittävää integrointivaihetta tai ohjelmiston kehitystä. Sitä voidaan käyttää myös pelkkänä mittauksen etupäänä, mittausprosessin hallinnassa ja optisen raakadatan tuottamiseen isäntälaitteen sovellusprosessorille.

Kuva 4. AS7000-piirin lohkokaavio sykemittaussovelluksessa. Käytössä kaksi vihreää lediä.

Ams käyttää kahta menetelmää poistaakseen ympäröivän valon vaikutuksen mittaustuloksiin. Ensimmäinen pohjaa optisten suotimien ja esteiden käyttöön. Lisäksi ohjain moduloi ledien toimintaa säädettävällä taajuudella, tyypillisesti 1 kilohertsissä. Synkroninen demodulaattori kertoo signaalin luvuilla +1/0/-1, sen ajoitus synkronoidaan ledin modulointitaajuuteen, minkä avulla se voi vähentää ympäröivän valon määrän mitatusta valosta jättäen vain takaisin heijastuneen ledin valoarvon lisäprosessointiin.

Jotta ledin virta, integrointiaika ja AD-muuntimen näytteistysaika saataisiin synkronoitua, voidaan käyttää sisäänrakennettu näytteistyksen ajoittajaa (sequencer, ks. kuva 5). Ajoitin generoi 16-bittiset ajoitukset yhden mikrosekunnin kelloon ja synkronoi ledin moduloinnin ja demoduloinnin, ja AD-muunnoksen. Tulokset tallennetaan automaattisesti piirin liukuhihnapuskuriin tai AD-muuntimen datarekisteriin.

Kuva 5. Sisäänrakennettu ajoitin ohjaa ledien toiminnan ajoitusta ja synkronista demodulaattoria.

AS7000-piirin analogiaosa tuottaa suodatettuja ja vahvistettuja mittauksia heijastuneesta valosta. Ams:n oma algoritmi tuottaa tarkan ja luotettavan sykelukeman vain 20 datanäytteestä sekunnissa. Kiihtyvyysanturilta vastaanotettu data syötetään algoritmille säännöllisin väliajoin, joten se tunnistaa ja kompensoi liikkeen aiheuttamat häiriöt. Kannattaa huomata, että firmware-ohjelmisto voidaan päivittää sarjaliitännän tai I2C-liitännän kautta. Tämän ansiosta eri sovelluksissa voidaan käyttää eri algoritmeja ja silti hyödyntää AS7000-piirin optisista anturiominaisuuksista.

AS7000-järjestelmäpiirin lopputuloksena on verenvirtauksen PPG-mittaukseen perustuva elintoimintojen lukeminen. AS7000-piiri käyttää todettuja menetelmiä:

- valon syöttämiseen ihon alle
- heijastusten tarkkaan mittaamiseen ilman ympäröivän valon, ruumiinliikkeiden tai ylikuulumisen aiheuttamia häiriöitä
- näiden mittausten muuntaminen tarkaksi sykelukemaksi, sykenvaihtelun lukemaksi ja veren happitason lukemaksi

Kaikki tämä voidaan saavuttaa käyttämällä erillisledejä, fotordiodeita ja signaalinkäsittelyn komponentteja, mutta se vaatisi huomattavasti pidemmän suunnitteluajan ja olisi selvästi riskaabelimpaa kuin kompaktin, vähävirtaisen, käytössä koetellun anturijärjestelmäpiirin käyttö.

Yhteenveto

Lääketieteen ja liikunnan ammattilaiset pystyvät nykyään käyttämään laitteita, jotka mittaavat veren virtaamaa ja sydämensykettä. Nämä laitteet on kuitenkin tarkoitettu ajoittaiseen, lyhytaikaiseen käyttöön. Ne eivät ole riittävän mukavia jatkuvaan käyttöön.

Syke on kuitenkin paljon kertova fysiologinen indikaattori. Jos sitä seurataan jatkuvasti, se voi valottaa henkilön kuntoa, aktiivisuutta, elämäntapaa, terveyttä ja jopa unen laatua. Tämä on saanut elektroniikkateollisuuden kehittämään menetelmän toteuttaa jatkuva sykemittaus ja sykkeen vaihtelun monitorointi puettavassa – eli miellyttävässä – laitteessa, joka on yhteydessä älypuhelimeen tai tietokoneeseen. Näin käyttäjä saa hyödyllistä tietoa terveydestään, elintavoistaan ja aktiivisuudestaan.

Kuten tässä artikkelissa osoitettiin, sykemittauksen tekniikat tunnetaan hyvin ja niitä on käytetty monissa sovelluksissa. Sopivan tekniikan eli PPG-mittauksen toteuttaminen puettavassa muodossa – rannekkeessa – vaatii sovellusspesifistä tarkan analogiapiiristön, suodinkomponenttien ja ohjelmiston yhdistelmää.

Suunnittelun täytyy myös hallita useita mahdollisia häiriön syitä, kuten ympäröivä valo, signaalien ylikuuluminen ja liikkeestä aiheutuvat häiriöt. Järjestelmäpiiri AS7000 on valmis laite- ja ohjelmistototeutus, jolla PPG-mittaus voidaan viedä rannekkeeseen.

MORE NEWS

Kiinalaisryhmä hyökkää Windows-palveluilla ja Google Drivella

Tietoturvayritys Check Point Research on paljastanut Silver Dragon -nimisen kybervakoiluryhmän, joka kohdistaa hyökkäyksiä hallituksiin Kaakkois-Aasiassa ja Euroopassa. Tutkijoiden mukaan ryhmä on suurella varmuudella Kiinaan kytkeytyvä ja todennäköisesti osa APT41 -kokonaisuutta.

Botit generoivat jo kolmasosan verkkoliikenteestä – myös tekoälybotteja aletaan estää

Lähes kolmasosa globaalista verkkoliikenteestä on jo bottien tuottamaa. Tämä käy ilmi Fastlyn Threat Insights -raportista, jossa analysoitiin heinä–syyskuun 2025 aikana triljoonia sovellus- ja API-pyyntöjä yhtiön verkossa.

Nokia ja Ericsson tiivistävät yhteistyötä autonomisissa verkoissa

Nokia ja Ericsson syventävät yhteistyötään älykkäässä verkkoautomaatiossa. Yhtiöt avaavat rApp-sovellusekosysteeminsä toisilleen ja sitoutuvat vahvistamaan avoimia standardeja, erityisesti R1-rajapintaa, jonka kautta rAppit keskustelevat SMO-järjestelmän kanssa.

Kännykän massamuisti on pian yhtä nopea kuin työmuisti

Kioxia on aloittanut UFS 5.0 -yhteensopivien sulautettujen flash-muistien arviointinäytteiden toimitukset. Taustalla on yksi selkeä ajuri: päätelaitteissa ajettavat suuret kielimallit ja muu generatiivinen tekoäly nostavat tallennuksen suorituskykyvaatimukset täysin uudelle tasolle.

Tutkimusdata haastaa sähköauton lataamisen ohjeet

Sähköautojen akkujen kestävyydestä on keskusteltu pitkään, ja erityisesti arkilataamisen ohje “pidä varaustaso 20–80 prosentissa” on vakiintunut lähes itsestäänselvyydeksi. Tuore laajaan reaalimaailman dataan perustuva analyysi kuitenkin osoittaa, että kuva on aiempaa monisyisempi.

Qualcomm tuo tekoälyn älykelloihin

Qualcomm Technologies on julkistanut uuden Snapdragon Wear Elite -alustan, jonka tavoitteena on tuoda varsinainen reunatekoäly älykelloihin ja muihin puettaviin laitteisiin. Yhtiö puhuu Personal AI -laitteista, jotka eivät enää ole pelkkiä älypuhelimen jatkeita vaan itsenäisiä, kontekstia ymmärtäviä laitteita.

Donut Labin kenno kesti 100 asteen kuumuuden

VTT on julkaissut toisen riippumattoman testiraportin Donut Labin Solid-State Battery V1 -kennolle. Tällä kertaa tarkasteltiin purkukäyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa, +80 ja +100 asteessa. Tulokset ovat kaksijakoiset. Sähköisesti kenno selvisi testeistä hyvin. Rakenteellisesti 100 asteen koe jätti jälkensä.

Nokian Hotard: mobiililiikenne ei ole enää lineaarista

Mobiiliverkkojen liikenne ei Nokian toimitusjohtajan Justin Hotardin mukaan enää kasva lineaarisesti, kun tekoälystä tulee verkon uusi pääasiallinen kuormittaja. Pelkkä “putken kasvattaminen” ei hänen mukaansa enää riitä.

Rohde ja Qualcomm venyttävät radiolinkin 6G-taajuuksille

Rohde & Schwarz ja Qualcomm Technologies ovat demonstroineet MWC Barcelonassa carrier aggregation -yhteyden, jossa yhdistetään perinteinen FR1-taajuusalue ja niin sanottu FR3-alue. FR3 ei kuulu nykyisiin kaupallisiin 5G-verkkoihin, vaan sitä valmistellaan osaksi tulevaa 6G-taajuusarkkitehtuuria.

Uusi eRedCap vie älymittarit 5G-aikaan

Nordic Semiconductor esittelee Barcelonan MWC-messuilla joukon uusia ratkaisuja, joista strategisesti merkittävin liittyy 5G eRedCapiin. Yhtiö tekee yhteistyötä avainasiakkaiden kanssa seuraavan sukupolven eRedCap-teknologioiden kehittämiseksi. Tavoitteena on laajentaa 5G:n käyttö ultra-matalatehoisiin IoT-laitteisiin.

Xiaomi nousi fitness-rannekkeiden ykköseksi

Omdian mukaan globaalit puettavien laitteiden toimitukset ylittivät 200 miljoonaa kappaletta vuonna 2025. Kasvua kertyi kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Fitness-rannekkeissa markkinajohtoon nousi Xiaomi 18 prosentin osuudella. Apple oli toisena 17 prosentilla ja Huawei kolmantena 16 prosentilla. Samsung Electronics ja Garmin täydensivät kärkiviisikon.

Ericsson ja Intel haluavat tekoälyn 6G-radioverkkoon

Ericsson ja Intel kertovat laajentavansa yhteistyötään, jonka tavoitteena on vauhdittaa siirtymää kohti kaupallista, tekoälyyn natiivisti perustuvaa 6G-verkkoa. Yhtiöiden mukaan 6G ei ole pelkkä seuraava mobiiliversio, vaan infrastruktuuri, jossa tekoäly on sisäänrakennettuna radioverkkoon, ytimeen ja reunalaskentaan.

IoT-laitteiden siirto toiselle operaattorille helpottuu

IoT-laitteiden elinkaaren aikainen operaattorin vaihto helpottuu, kun Telenor IoT tuo markkinoille uuden SGP.32-standardin mukaiset eSIM-kortit. Yhtiö ilmoittaa aloittavansa kaupalliset toimitukset 17. huhtikuuta 2026.

Aliro 1.0 julkaistiin: Älypuhelimesta tulee universaali avain

Connectivity Standards Alliance (CSA) on julkistanut Aliro 1.0 -spesifikaation, joka määrittelee ensimmäistä kertaa yhteisen protokollan älypuhelimessa olevalle digitaaliselle avaimelle. Standardin tavoitteena on mahdollistaa, että sama mobiilissa oleva kulkuoikeus toimii eri valmistajien lukijoissa NFC:n, Bluetooth LE:n ja UWB:n kautta. Aliroa tukevat muun muassa Apple, Google ja Samsung.

Voisiko kalsium korvata litiumin?

Hong Kong University of Science and Technologyn tutkijat kertovat kehittäneensä uudenlaisen kalsiumioniakun, joka voisi tarjota vaihtoehdon litiumioniakuille. Tutkimus on julkaistu Advanced Science -lehdessä, ja se perustuu puolikiinteään elektrolyyttiin sekä redoks-aktiivisiin orgaanisiin runkorakenteisiin.

Muuttaako AMD-sopimus Metan AI-yhtiöksi?

Meta ilmoitti tällä viikolla jopa 6 gigawatin GPU-kapasiteettiin tähtäävästä, monivuotisesta sopimuksesta AMD:n kanssa. Kyse ei ole yksittäisestä laite-erästä, vaan usean sukupolven mittaisesta infrastruktuurikumppanuudesta, jossa sovitetaan yhteen GPU-, CPU- ja järjestelmätason roadmapit.

AMD haluaa kantataajuuslaskennan x86-prosessorille

AMD on esitellyt 5. sukupolven EPYC 8005 -palvelinprosessorit, ja sen viesti teleoperaattoreille selvä: kantataajuuslaskenta kuuluu yleiskäyttöiselle x86-prosessorille, ei erillisille baseband-ASICeille tai FPGA-kiihdyttimille.

Perus-PC katoaa markkinoilta ensi vuonna

Gartner arvioi, että muistien raju hinnannousu romahduttaa laitemyyntiä vuonna 2026 ja tekee alle 500 dollarin peruskannettavista taloudellisesti kannattamattomia. Tutkimusyhtiön mukaan tämä ns. entry level -PC-segmentti katoaa markkinoilta vuoteen 2028 mennessä.

Pieniä 5G-tukiasemia nopeammin läpi tuotantolinjasta

Rohde & Schwarz ja LITEON esittelevät Barcelonassa Mobile World COngressissa tuotantotestausratkaisun, jolla 5G-femtosoluja voidaan testata aiempaa selvästi nopeammin. Yhdellä testerillä voidaan karakterisoida neljä laitetta rinnakkain, mikä kasvattaa valmistuksen läpimenoa 50 prosenttia.

Lisää bassoa heti – tai ainakin parannus äänenlaatuun

Samsung hioo täyslangattomia kuulokkeitaan maltillisesti mutta teknisesti kiinnostavasti. Uusi Buds4-sarja ei mullista markkinaa, mutta erityisesti Pro-mallissa äänenlaatuun on tehty konkreettisia laitepuolen muutoksia.

TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

Lääkintälaitteet siirtyvät verkkoon, hoito potilaan kotiin

ETN - Technical articleLääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.

Lue lisää...

OPINION

Teslalla ei vieläkään ole itseajavaa autoa

Tesla ei muutu itseajavaksi sillä, että siitä poistetaan ratti. Yhtiö on aloittanut ratittoman Cybercabin sarjatuotannon, mutta ratkaiseva komponentti puuttuu edelleen: toimiva itseajaminen, jota ei tarvitse valvoa, kirjoittaa Elektroniktidningenin Jan Tångring.

Lue lisää...

LATEST NEWS

  • Kiinalaisryhmä hyökkää Windows-palveluilla ja Google Drivella
  • Botit generoivat jo kolmasosan verkkoliikenteestä – myös tekoälybotteja aletaan estää
  • Nokia ja Ericsson tiivistävät yhteistyötä autonomisissa verkoissa
  • Kännykän massamuisti on pian yhtä nopea kuin työmuisti
  • Tutkimusdata haastaa sähköauton lataamisen ohjeet

NEW PRODUCTS

  • Suosittu vähävirtainen IoT-yhteys helposti lisäkortilla
  • Tämä ajuri auttaa pitämään auton hengissä pakkasaamuna
  • 40 TOPSia verkon reunalle
  • Erittäin tarkka anturi virranmittaukseen
  • Eikö 8 bittiä enää riitä? Tässä vastaus
 
 

Section Tapet