Tulevaisuudessa robotit pystyvät työskentelemään turvallisesti ihmisten kanssa tuotantolinjalla. Automaatioyritys Omron on jo alkanut kehittää teknologiaa, jolla robotti saadaan tietoiseksi rajoistaan, minkä lisäksi kehitteillä on uusia näkökulmia robottiturvallisuuden mahdollisiin ongelmiin.

Omronin kehittämä pingisrobotti on tästä kehityksestä hyvä esimerkki. Se kykenee pitkäkestoisiin pallotteluihin ihmisvastustajaansa vastaan – robotti palauttaa pallon täsmälleen oikeaan kohtaan sellaisella nopeudella, että pallo on helppo lyödä takaisin.

Robotti kykenee tähän siksi, että se ei reagoi vasta pallon nähdessään vaan ennakoi pallon lentoradan ja nopeuden sekä pallon sijainnin vastustajan liikkeiden perusteella.

Robotissa yhdistyvät Omronin integroitu konenäköteknologia ja tekoäly, joka ennakoi vastustajan aikeet. Näin saavutetaan uusi ja entistä tuotteliaampi koneiden ja ihmisten välinen vuorovaikutussuhde – koneet eivät pelkästään suorita ennalta ohjelmoitua toimintoa vaan mukautuvat ihmisen ajatuksiin ja liikkeisiin säätäen omia liikkeitään vastaavasti. Näin voi alkaa uusi ihmisten ja robottien välisen yhteistyön aikakausi, jossa robotit voivat työskennellä ihmisten rinnalla samoissa tiloissa – ilman tavanomaisia suojuksia ja turvaesteitä.

Pingisrobotti ja sen tunnistustaidot osoittavat, että uudenlainen robotisoitu tulevaisuus on lähempänä kuin arvaammekaan. Tämä on esimakua siitä, millaista ihmisten ja koneiden välinen yhteistyö työpaikalla voi parhaimmillaan olla.

Perinteisen automaatioteknologian ja nykyaikaisten teollisuusrobottien väliset eroavaisuudet muuttuvat jatkuvasti pienemmiksi. Robotit ja konenäköjärjestelmät parantavat konevalikoiman osien keskinäistä yhteensopivuutta. Eilispäivän itsenäisenä tuotantokoneena markkinoitu laite muuttuu nyt alijärjestelmäksi saumattomasti yhdessä toimivan konekokoonpanon osana. Näin laitteet voivat käyttää samaa ohjausnäyttöä, valvoa samoja turvallisuusmuuttujia ja mukautua muuttuviin olosuhteisiin.

Lisäksi laitteet mittaavat energian kokonaiskulutusta ja laitteiston hyötysuhdetta ja tehokkuutta sekä toimivat yhtenäisenä älykkäänä järjestelmänä, joka on tietoinen ihmisen läsnäolosta vuorovaikutuksen aikana.

Roboteilla modulaarisia tuotantolinjastoja

Nämä hyödyt ovat entistä paremmin niin pienten kuin keskisuurtenkin laitevalmistajien käytettävissä. Omronin automaatioratkaisuissamme robotti luetaan moduuliksi useista moduuleista koostuvassa järjestelmässä. Tuotantolinjan modulaarinen lähestymistapa antaa asiakkaille mahdollisuuden suunnitella täydellisen linjaston yhdistämällä eri laitteita toisiinsa.

Robotti- ja konenäköteknologia integroi nykyiset ja uudet tuotantoprosessit saumattomasti – huolimatta siitä, kuuluuko laite esimerkiksi pakkausprosessissa ensisijaiseen, toissijaiseen vai lopulliseen vaiheeseen. Laitevalmistajat voivat toteuttaa aiemmin vain erikoisosaajille kuuluneet tehtävät täsmälleen samoilla ohjelmointityökaluilla.

Integroitu koneautomaatio-ohjain kaiken keskipisteenä

Nykyaikaisessa koneautomaatio-ohjaimessa yhdistyy liikkeenohjaus, logiikkaohjaus, konenäkö, robotiikka, I/O, turvallisuustoiminnot, tiedonhallinta, verkkotoiminnot ja laitteen visualisointi. Kaikkien osa-alueiden ohjelmointi tapahtuu vieläpä samassa ohjelmointiympäristössä. Tämä helpottaa ja nopeuttaa kehitystyötä ja antaa avaimet innovatiisempaan työskentelyyn. Robottikinematiikan integrointi pääkoneohjaimeen on myös tärkeä erottautumistekijä laitevalmistajille, jotka haluavat optimoida laitteensa suorituskyvyn ja kustannukset. Omronin NJ-koneautomaatio-ohjain kehitettiin juuri tähän tarkoitukseen. Se on avoin järjestelmä, joka sisältää kaikki edellä mainitut osa-alueet ja sillä voidaan ohjata jopa kahdeksaa robottia samanaikaisesti. Siitä on monia hyötyjä niin laiterakentajalle kuin loppuasiakkaalle. Kehitystyö on nopeaa kun kaikki ohjelmointi ja asetukset tehdään samassa ympäristössä ja se säästää arvokasta lattiatilaa tuotannosta kun ei tarvita erillistä ohjainta jokaiseen toimintoon. NJ koneautomaatio-ohjaimella pääsee myös suoraan ilman erillistä PC:tä tietokantoihin ja tuotannonohjausjärjestelmiin nopeasti ja luotettavasti. Tämä avaa myös mahdollisuuden teollisen internetin käyttöönottoon tuotannossa.

Robotiikka luo teollisen tuotannon tulevaisuuden

Robotiikka tulee varmasti muuttamaan teollisuutta kustannustehokkaammaksi, joka auttaa sen pysymisen yhä lähempänä lopputuotteen markkinoita. Tuotannon siirtäminen halpatyövoiman perässä ei enää ole tulevaisuudessa tarpeen ja tehtaan työvoimaa voidaan yhä enemmän hyödyntää mielekkäämmissä ja tuottavimmissa tehtävissä. Investoimalla robotiikkaan ja automaatioon yrityksillä on mahdollisuus pysyä kehityksen ja kilpailukyvyn kärjessä. Robotisaatio leviää jo kovaa vauhtia myös niin sanotuissa halpatyövoiman maissa, kuten Kiinassa, joka on kaikista nopeimmin kasvava robotiikan markkina-alue tällä hetkellä.

Työvoimakustannusten kasvu ja globaali kilpailutilanne aiheuttavat paineita tehostaa tuotantoa. Robotti ei myöskään pelkästään korvaa ihmistä vaan se on yhä useammin, yhdessä konenäön kanssa, välttämättömässä roolissa kun halutaan pystyä vastaamaan eri direktiivien ja säännösten haasteisiin. Varsinkin auto-, lääke- ja elintarviketeollisuudessa turvallisuus- ja laatuvaatimukset kasvavat vuosi vuodelta tiukemmiksi, jolloin ihmisen työpanos ei enää pysty niihin vastaamaan. Myös tämän vuoksi siellä, missä työvoima on halpaa, joudutaan automatisoimaan tuotantoa robottien avulla. Suomen yksi kilpailuetu on laaja ja hyvä insinööriosaaminen, jota hyödyntämällä meillä on mahdollisuus pysyä globaalin kilpailun kärjessä. Jälkikäteen kilpailukyvyn kurominen kiinni on selkeästi hankalampaa, joten investointien aika on nyt.

Lisätietoa löytyy Omronin verkkosivuilta.