“Supernopea kännykkäverkko”. “Parempi peitto”. “Lataa HD-elokuva kolmessa sekunnissa”. Tällaisille lupauksille sanoo mielellään “kyllä kiitos”. 5G-tekniikan lupaus kuulostaa upealta kaikista meistä, jotka olemme joskus joutuneet odottamaan webbisivun latautumista EDGE-verkon yli, kun 3G-yhteys ei ole käytettävissä. Tai jos olemme metsästäneet signaalia kaupunkialueen ulkopuolella. Mutta olemmeko missanneet jotain? Mitä 5G oikeasti tarkoittaa?

Ihmiset ovat Euroopan Unionin sisällä saaneet liikkua suhteellisen vapaasti, mutta tavaroiden ja palvelujen suhteen tilanne ei ole ollut optimaalinen. Nyt Euroopan komissio on julkistanut strategian digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi.

Nokian päätös ostaa Alcatel-Lucent jättimäisessä 15,6 miljardin euron osakekaupassa aiheuttaa väistämättä pohdintaa ranskalais-amerikkalaisen yhtiön asiakkaissa. AlcaLun pääjohtaja Michel Combes kuitenkin kertoi osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä, että asiakkaat tukevat yrityskauppaa lähes yksimielisesti.

Monien 5G-verkkojen tutkimusta tekevien yritysten – myös Nokian – kanssa yhteistyötä tekevä National Instruments panostaa ensistä vahvemmin 5G-tekniikkaan. Yhtiö on avannut uuden Wireless Innovation -laboratorion Austinin pääkonttorinsa yhteyteen.

Premier Farnellin kehitysyhteisö element14 on tutkinut, mitä kuluttajat odottavat uusilta nousevilta tekniikoilta. Moni korosti tekniikan merkitystä lääketieteen ja ympäristönsuojelun alueella. Yksityisyyden puolesta moni kokee huolta erityisesti Euroopassa. Silti valtaosa ihmisistä haluaisi ensiksi liittää nettiin itsensä. Kirjaimellisesti.

5G-tekniikan pitäisi tulla käyttöön 2020-luvun alkupuolella. Yritykset ja tutkimuslaitokset tekevät jo kovasti työtä mahdollisten teknisten ratkaisujen löytämiseksi. Nyt kansainvälinen televiestintäliitto ITU on aloittanut työn, jossa määritellään tulevien 5G-verkkojen standardien vaatimuksia.

Netin IP-osoitteita oli alunperin 4,3 miljardia. Määrän tiedettiin jo vuosia sitten loppuvan kesken, joten 32-bittisten osoitteiden rinnalle kehitettiin 128-bittinen IPv6. ETSIn mukaan ensi vuoden loppuun mennessä puolet verkko-osoitteista on IPv6-muotoisia.

HTTP-protokolla on webin kulmakivi, mutta totuuden nimissä on sanottava että jo vuonna 1999 sertifioitu edellinen protokolla eli HTTP 1.1 on vanhentunut. Uusi protokolla lupaa enemmän nopeutta ja paremmin suojattuja yhteyksiä webin käyttäjille.

Oululainen Goodspeed-mobiilipalvelua tarjoava Uros laajentaa toimintaansa Alankomaihin. Edullinen laajakaistaroaming on nyt tarjolla jo 65 maassa.

Oregonin osavaltion yliopistossa on kehitetty tekniikka, jonka avulla wifi-yhteyden nopeus voisi kasvaa jopa 10-kertaiseksi. Tekniikka on nimeltään WiFO ja siinä dataa siirretään ledivalojen välityksellä.

Ericssonin ensimmäisen neljänneksen luvut jäivät kauaksi analyytikoiden odotuksista. Se heijastui myös yhtiön osakekurssiin. Kahdeksassa minuutissa Ruotsin ylpeyden arvosta katosi 26 miljardia kruunua.

Nokia Networks sanoo toteuttaneensa maailman ensimmäisen aikajakoisessa LTE-Advanced-verkossa toimivan HetNet-ratkaisun. Shanghaissa järjestetyssä urheilukilpailussa 49 000 katsojaa palveltiin Flexi Zone -pientukiasemilla, jotka lisäsivät makroverkon kapasiteettia.

IBM on julkaissut avoimen ja pilvipohjaisen IBM X-Force Exchange -alustan, joka on uusi ase taistelussa kyberrikollisia vastaan. Lisäksi IBM tuo uhkien analytiikkapalveluita ja -teknologioita käyttöön pilvipohjaisena palveluna nopeuttaakseen yritysten valmiuksia priorisoida uhkia.

Esineiden internet on täynnä lupauksia: älykkäämpiä koteja, parempaa terveyttä ja yhtenäinen yhdistetty maailma. Yleismediassa vähemmän näkyvä, mutta todennäköisesti enemmän yhteiskuntaan vaikuttava on teollinen esineiden internet eli IIoT (Industrial Internet of Things).

Ohjelmistoyrittäjien tuore jäsenkysely kertoo, että tietoturvaa pidetään Suomessa ohjelmistojen ominaisuutena, ei lisänä. Huolestuttavaa on se, että tietoturvaa ja tietosuojaa ei esimerkiksi julkishallinnon tarjouspyynnöissä aina edes vaadita, eikä siitä olla valmiita maksamaan.

Tuoreen selvityksen mukaan suomalaisyritykset laahaavat jälkijunassa pilvipalveluiden hyödyntämisessä. Tietoturvan konsultointipalveluita tarjoavan Trusteq Oy:n tutkimusyhtiö Innolink Researchilla teettämässä selvityksessä kysyttiin yrityksiltä tarjoavatko ne kuluttajille suunnattuja verkkopalveluitaan pilvestä. 79 prosenttia vastasi, että eivät tarjoa.

TeliaSonera sai kunnian olla maailman ensimmäinen LTE-operaattori, kun se käynnisti verkkonsa Tukholmassa joulukuussa 2009. Nyt, reilut viisi vuotta myöhemin, LTE-verkkoyhteyksiä tarjoaa tilaajilleen 393 operaattoria.

Ranskalaisen Alcatel-Lucentin ostanut Nokia on oppinut aiemmasta epäonnistuneesta fuusiosta Siemensin kanssa. - Tämä ei ole sulautuminen, vaan yritysosto. Nokian suomalaiset arvot ja yrityskulttuuri tulevat olemaan osa uutta Nokiaa, lupasi pääjohtaja Rajeev Suri tänään tiedotustilaisuudessa.

Nokia lähti alunperin ostamaan vain Alcatel-Lucentin mobiiliverkkojen liiketoimintaa. Lopulta ostetuksi tuli koko yritys. Nokian hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan mukaan kauppa oli välttämättömyys, jotta Nokia voisi jatkossa tarjota operaattoreille täydellisen verkkoratkaisun itsenäisesti.

Kun Nokian ja Alcatel-Lucentin kauppa julkistettiin, Ericssonin osakkeen arvo nousi ja Nokian laski. Ericssonin pääjohtaja vaikutti huolettomalta. Ericssonin strategiaryhmällä lienee silti edelleen pitkiä päiviä, kun markkinoille on tullut entistä kovempi kilpakumppani.