SSD-levyt tarjoavat luontaisesti korkean luotettavuuden kaikentyyppisiin sovelluksiin, aina aloitustason kuluttajalaitteista kriittisiin järjestelmiin. Asianmukaiset tietosuojamekanismit voivat maksimoida levyn käyttöiän toteuttamalla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarpeen mukaan, kertoo Silicon Motion artikkelissaan.
Saksan autoalaa seuraava CAM-keskus (Center of Automtive Management) on listannut autojen takaisinkutsujen syitä viime vuodelta. Viime vuonna selvästi yleisin syy auton takaisinkutsuun oli ongelma turvajärjestelmissä. Suurin yksittäinen tekijä oli japanilaisen Takatan valmistama turvatyyny.
Perception Point -niminen tietoturvayritys on löytänyt linux-ytimestä nollapäivähaavoittuvuuden, joka uhkaa kaikkia linux-laitteita. Reikä uhkaa antaa sovelluksia oikeuksia ja jopa pääsyn root- eli juuritasolle.
Digiaan vielä kuuluva, mutta pörssilistautumista suunnitteleva Qt on ilmoittanut uusivansa lisenssikäytäntönsä. Uudistusten myötä Qt haluaa turvata alustaa avoimen koodin kehitysympäristönä käyttävien aseman.
Biometrinen tunnistus on yleistymässä monissa muissakin laitteissa kuin älypuhelimissa. Englantilainen FlexEnable on yhdessä ranskalaisen fotodiodien kehittäjä ISORGin kanssa valmistanut maailman suurimman taipuisan sormenjälkianturin.
Nordie Semiconductor kertoo, että sen bluetooth-radiopiirillä on toteutettu 16-nastainen valmis moduuli protojen kehittämiseen. Moduuli istuu suoraan ns. bread board -protokorttiin ilman juottamista.
Tutkimuslaitos Analysys Mason on ennustanut alaneen vuoden tärkeimmät kehitysaskeleet tietoliikenteessä. LTE-Advanced -verkkojen kehitys ja yleistyminen johtavat siihen, että parhaimmillaan mobiilidatayhteyksien nopeudet ylittävät 500 megabittiä sekunnissa.
Euroopan tutkimusorganisaatioiden yhteenliittymä EARTO on selvittänyt, millaisia kansantaloudellisia vaikutuksia tutkimusinvestoinneilla on. EARTOon kuuluva VTT korostaa, että jokainen suuriin tutkimusorganisaatioihin sijoitettu euro kertautuu kansantalouden tasolle 3,8-kertaisena.
Prosessoriarkkitehtuurin valinta oli ennen helppoa. Jos tarvitsi suorituskykyä, piti valita x86-prosessori. Jos laite toimi akkuvirralla, valinta oli ehdottomasti ARM. Uusi vertailu osoittaa, että tämä arkkitehtuurien välinen ero ei enää toimi ja on enemmänkin myytti.
Macin käyttäjät ovat yleensä olleet turvassa netin haittaohjelmilta. Viime vuonna kävi kuitenkin ilmi, että OS X:n portinvartija eli Gatekeeper-ohjelma vuotaa. Apple on paikannut osan Gatekeeperin rei´istä, mutta edelleen ohjelma toimii vaillinaisesti.
Amerikkalainen Ocean on kehittänyt webbipalvelimen, joka sopinee monen webbikehittäjän tarpeisiin. Linux-pohjainen palvelin on älypuhelimen kokoinen, mutta sillä voidaan ajaa silti esimerkiksi Node.js-palvelinta. Laitteeseen on ahdettu paljon hyödyllistä tekniikkaa.
Yhdysvaltain energiaministeriön alaisessa Argonnen tutkimuslaboratoriossa on tehty innovaatio, joka voi mullistaa tulevaisuuden ladattavat akut. Tutkijat ovat kehittäneet akun, jossa aktiivinen elementti on kalsium litiumin sijaan. Markkinoille tekniikkaa joutuneen kuitenkin odottamaan vielä vuosia.
Nottinghamin yliopiston fyysikot ovat kehittäneet uudenlaisen muistin, joka lupaa olla jopa 1000 kertaa nykymuisteja nopeampi. Kyse on antiferromagneettisesta muistista, jonka osissa sähkövirtaa on ensimmäistä kertaa pystytty hallitsemaan.
Viime vuonna myytiin kaikkiaan 1293 miljoonaa älypuhelinta, sanoo tutkimuslaitos Trendforce. Määrä oli 10,3 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna. Kiinalaisvalmistajien osuus määrästä oli 539 miljoonaa.
Georgia Tech -yliopistossa on kehitetty järjestelmä, joka kerää ja varaa äshköä ihmisen liikkeestä – kävelystä, juoksusta tai sormien napsauttelusta. Energiankeruu onnistuu yhden milliwatin teholla, joten järjestelmä voi tulevaisuudessa sähköistää vaikkapa puettavaa elektroniikkaa.
Anritsu jatkaa kenttätestereidensä arsenaalin laajentamista. MS27101A on spektrin etämonitori, joka löytää ja tunnistaa esimerkiksi laittomat lähettimet ja signaalit lisensoimattomilla taajuuksilla. Laite on tarkoitettu erityisesti valtion taajuushallinnolle sekä tutkimuslaitosten käyttöön.
Äärimmäiset sääilmiöt, uusiutuvan energian vaihteleva tuotanto ja kasvava energiankysyntä haastavat perinteiset sähköverkot ennennäkemättömällä tavalla. Vastaus tähän haasteeseen on älykäs sähköverkko – ja sen toimintavarmuuden ytimessä ovat SiTimen edistyneet MEMS-ajoitusratkaisut. Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, miksi tarkka ajoitus on elintärkeää modernissa sähköinfrastruktuurissa.
Äärimmäiset sääilmiöt, uusiutuvan energian vaihteleva tuotanto ja kasvava energiankysyntä haastavat perinteiset sähköverkot ennennäkemättömällä tavalla. Vastaus tähän haasteeseen on älykäs sähköverkko – ja sen toimintavarmuuden ytimessä ovat SiTimen edistyneet MEMS-ajoitusratkaisut. Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, miksi tarkka ajoitus on elintärkeää modernissa sähköinfrastruktuurissa.
