Täysin autonomisen ajoneuvon eli robottiauton ohjelmistolle asettuu erittäin kovia vaatimuksia. Toiminnallinen turvallisuus eli FuSa edellyttää, että ohjelmisto pystyy esimerkiksi jarruttamaan hätätilanteissa 10-100 millisekunnin sisällä esteen havaitsemisesta.
Tämä tarkoittaa, että ohjelmiston täytyy reagoida alle 0,1 sekunnissa. Vertailun vuoksi: tutkimusten mukaan ihminen kykenee jarrutustilanteissa reagoimaan 0,3-0,7 sekunnin aikana riippuen iästä ja muista tekijöistä. Käytännössä robottiauton pitää siis aina olla ihmistä nopeampi.
Vector on esitellyt autonomiseen ajamiseen ohjelmiston, joka on ensimmäisenä maailmassa saanut exidan sertifioinnin korkeimmalle eli ASIL D -tasolle saakka. Exida on riippumaton ja kansainvälisesti tunnustettu toiminnallisen turvallisuuden eli FuSan asiantuntija. Vectorin MICROSAR Classic Safe -perusohjelmisto sertifiointi tarkoittaa, että koodi täyttää turvavaatimukset, jotka koskevat saatavuutta redundanteissa eli kahdennetuissa järjestelmissä.
Exidan arvioijat arvioivat moduuleja perusohjelmiston eri alueilta. Moduulien pitää esimerkiksi toimia itsenäisesti suhteessa muistin häiriöihin. Arvioijat arvioivat ensimmäistä kertaa MICROSAR-kehityksessä käyttöön otettua uutta analyysimenetelmää, joka varmistaa moduulien suoritusajan ylärajat. Suoritusajan rajoitus (WCET, worst-case execution time) varmistaa esimerkiksi ohjauksen ja jarrutuksen ohjauskomentojen jatkuvan saatavuuden autonomisissa ajoneuvoissa.
Exida arvioi edellisen arvioinnin lisäksi Ethernetin ja J1939:n kautta käytettäviä tietoliikennemoduuleja sekä ohjelmistojen turvallisen erottamisen moduuleja eri mikroprosessoriytimillä. Tämä täydentää saumattoman ja tehokkaan ratkaisun turvallisuuden kannalta tärkeille ECU-yksiköille. Tämän seurauksena ECU-kehittäjät saavat kaikki olennaiset Vectorin AUTOSAR-perusohjelmiston moduulit korkeimmalla eheystasolla ASIL D turvallisuuteen liittyvissä projekteissaan.
Robottiauton ohjelmiston suorituskykyvaatimukset riippuvat käsillä olevasta tehtävästä. Esteen havaitseminen ja jarruttaminen sallivat 10-100 millisekunnin latenssin. Ohjaustoimintojen vaatimus on 20-50 millisekuntia, anturidata pitää prosessoida 10-100 millisekunnissa ja kaikkien päättelyä vaativien algoritmien prosessoinnin pitää onnistua 100-200 millisekunnissa. Myös V2X-pohjainen tietoliikenne vaatii alle 100 millisekunnin latenssia.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
