Länsimaalaiset viettävät jopa 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa ja kiinteistöt tuottavat yli kolmasosan kaikista EU:n hiilidioksidipäästöistä. Tämän takia kiinteistöjen synnyttämä data on äärimmäisen arvokasta. Suomeen on perustettu kiinteistödatan ekosysteemi ja alusta, joka mahdollistaa datan keruun, analysoinnin ja automaattisen hyödyntämisen kiinteistöjen ylläpidossa.
KEKO-ekosysteemi pyrkii merkittävästi parantamaan kiinteistöjen mukavuutta, tuottavuutta ja ympäristöystävällisyyttä sovittamalla koko rakennetun ympäristön teknisten järjestelmien datan yhteiselle alustalle.
Ekosysteemin perustajajäseniä ovat KONE, Nokia, rakennusyritys YIT, kiinteistötekniikkayhtiö Caverion, sisäilmajärjestelmiä tuottava Halton sekä IT- ja kyberturvayhtiö Netox. Hankkeen tutkimuskumppanina ja ekosysteemin koordinaattorina toimii VTT.
- Älykkäisiin rakennuksiin suunnatut ratkaisut ja palvelut tulevat linkittymään entistä enemmän toisiinsa. Ne muodostavat ekosysteemejä ja luovat uudenlaista arvoa asiakkaille ja parempia kokemuksia loppukäyttäjille. KEKOssa rakennamme yhdessä Suomen parhaiden osaajien kanssa digitaalisen alustan, jolla voimme hyödyntää olemassa olevaa dataa paremmin, sanoo Rauno Hatakka, Technology Management -yksikön johtaja KONEelta.
KEKO on kaksivuotinen projekti, jossa tutkitaan ja testataan ratkaisuja sekä etsitään sata uutta käyttötapausta kiinteistödatalle. Käyttötapaukset on tunnistettu seuraamalla kiinteistöjen käyttäjien ja toimijoiden arkea ja tarpeita. Niiden kartoitus on ollut käynnissä jo vuoden 2019 loppupuolelta.
Käyttötapausten pohjalta luodaan konseptit mahdollisista digitaalisista ratkaisuista, jotka voivat hyödyntää niin kiinteistön omaa kuin ulkoistakin dataa. Lopuksi konseptien hyödyllisyys ja toteuttamiskelpoisuus validoidaan vuosien 2020 ja 2021 aikana. Projektiin on saatu tukea Business Finlandilta.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
