Business Finlandin rahoittama uusi kaksivuotinen EcoSMR-hanke (Finnish Ecosystem for Small Modular Reactors) kokoaa suomalaisia toimijoita kehittämään liiketoimintaa pienreaktoreiden mahdollisuuksien ympärille. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja esimerkiksi vähäpäästöisen kaukolämpötuotannon mahdollistamiseksi. Myös tekniikan pilotointi on agendalla.
- EcoSMR-projekti tukee suomalaista teollisuutta luomaan kansainvälisen innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemin, joka ymmärtää asiakkaiden tarpeet ja suomalaisen teknologiaosaamisen potentiaalin globaaleilla energiamarkkinoilla, kertoo projektin vastuullinen johtaja Ville Tulkki VTT:ltä.
Hankkeessa analysoidaan ydinenergiateknologian vaatimuksia, lisensointia sekä liiketoimintaa ja tuetaan näiden kehittämistä vastaamaan markkinoiden tarpeita. Toimijoiden verkostot, yhteisen innovaatiotoiminnan aktivoiminen sekä asiakkaisiin ja heidän aitoihin tarpeisiinsa tutustuminen ovat projektin keskeisiä toimintatapoja. Projektissa selvitetään myös teknologian pilotointia Suomessa, koska kotimainen referenssi on tärkeä osaamisen viennin vauhdittaja.
VTT ja LUT-yliopisto vastaavat EcoSMR-hankkeen tutkimuksesta. Yrityskumppaneita hankkeessa on tällä hetkellä yhdeksän. Fortum, Teollisuuden Voima Oyj ja Refinec ovat käynnistäneet omat tuotekehitysprojektinsa, joissa paketoidaan osaamista myytäviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Esimerkiksi Fortum Power and Heat Oy kehittää Business Finlandin rahoittamassa yritysprojektissaan ydinkaukolämmön vientitoimintaa ja tuotteistamista.
- Näemme pienydinvoiman merkittävänä osana ydinvoiman tulevaisuutta. Pidämme tärkeänä, että Suomessa kehitetään pienydinvoimateknologiaa ja korkealaatuisen suomalaisen ydinvoimaosaamisen vientimahdollisuuksia. Haluamme olla mukana kansallisessa hankkeessa kehittämässä osaamistamme ja liiketoimintaamme, sanoo Fortumin ydinvoiman tutkimuksen ja tuotekehityksen päällikkö Eero Vesaoja.
Pienreaktoreita on tällä hetkellä maailmalla aktiivisen kehityksen kohteina kymmeniä erilaisia eri vaiheissa. Yhdysvalloissa NuScale Power on juuri saanut konseptinsa viranomaisen sertifiointiprosessin teknisen osuuden valmiiksi, Kiinassa on rakenteilla ensimmäinen kevytvesiteknologiaan pohjautuva pienreaktori ja teollisuuskäyttöön soveltuva korkean lämpötilan kuulakekoreaktori on käyttöönotossa.
Pienreaktorisuunnittelijat ovat solmineet aiepöytäkirjoja mahdollisesta käytöstä useissa Euroopan maissa, kuten Tshekissä, Puolassa, Romaniassa ja Virossa. Kyseessä ovat kokonaisuudessaan yhä satojen miljoonien tai miljardien eurojen projektit, joten osallistumaan pääsy näihin projekteihin olisi kaupallisesti merkittävää.
Suomessa on keskusteltu viime vuosina kaukolämmön tuotannon siirtymisestä vähähiilisiin vaihtoehtoihin, ja ydinenergia olisi yksi tapa tuottaa vaadittua lämpöä. Maailmalla suunnitelluista pienreaktoreista suurin osa on tarkoitettu joko sähköntuotantoon tai energialähteeksi korkean lämpötilan teollisuusprosesseille. Kaukolämmön vaatima noin sata-asteinen vesi mahdollistaa yksinkertaisemmat ja edullisemmat ratkaisut. EcoSMR-hankkeessa selvitetään myös reunaehtoja kaukolämmön tuotantoon tarkoitetun ydinlaitoksen käyttöön. Myös esimerkiksi Keski- ja Itä-Euroopassa käytetään laajasti kaukolämpöä, jonka tuottamiseen tarvitaan vähäpäästöinen energianlähde, joten tietotaidolle on kansainvälinen, tällä hetkellä tyydyttämätön, tarve.
Reaktoriturvallisuuden tutkimusprofessuuria VTT:llä hoitava Jaakko Leppänen sanoo, että kaukolämpökäyttöön räätälöidyllä reaktorilla pon monia etuja puolellaan. - Perinteisissä toisen sukupolven paine- ja kiehutusvesireaktoreissa korkea turvallisuustaso saavutetaan moninkertaisilla varajärjestelmillä. Monimutkainen teknologia näkyy laitoksen hinnassa. Uuden sukupolven reaktoreihin on alettu suunnittelemaan entistä enemmän passiivisia jäähdytysjärjestelmiä, joissa veden virtaus tapahtuu luonnonkierrolla. Matalassa lämpötilassa toimivassa kaukolämpöreaktorissa tällainen passiivinen jäähdytyskierto voidaan toteuttaa hyvin yksinkertaisella teknologialla.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.