Kvanttilaskennassa otetaan nyt suuria harppauksia eteenpäin. Perinteisessä laskennassa klassinen tietokone tulee todennäköisesti olemaan aina tehokkaampi kuin kvanttitietokone, mutta monen ongelman ratkaisemiin kvanttilaskenta sopii paremmin. IBM esitteli eilen kvanttilaskennan edistysaskeliaan, joita otetaan yhtiön Zürichin tutkimuskeskuksessa. Näyttää siltä, että kvanttilaskennalle sopivissa tehtävissä kvanttikoneesta tulee klassista konetta tehokkaampi seuraavan kahden vuoden aikana. Tämä tarkoittaisi todellista kvanttimurrosta tai kvanttiherruutta.
IBM esitteli viime viikolla uuden kvanttipiirinsä. Eagle kasvatti piirin kubittien määrän 127:een. Samalla yhtiö esitteli koko kvanttilaskentakoneensa toisen polven järjestelmän. Quantum System Two on valmis hyödyntämään tulevien 433- ja 1221-kubittisten piirien eli Ospreyn ja Condorin tehoa.
Kvanttilaskennassa pelkästään kubittien määrän lisääminen ei riitä. Tärkeää on tehdä laskennasta luotettavampaa eli pienentää kvanttitilojen lukuvirheiden määrää. IBM:n mukaan virheiden määrä on viimeisen kahden vuoden aikana pienentynyt merkittävästi ja tällä hetkellä puhutaan 0,1 prosentin virhemarginaalista.
IBM:n kvanttitutkimusta Zürichissä johtavan Zaira Nazarion mukaan virheiden määrän pieneneminen vielä yhdellä kertaluokalla tarkoittaa, että IBM voi rakentaa ja ajaa muutaman tuhannen portin kvanttipiirejä suhteellisen luotettavasti. Tällaisia prosesseja ei enää voisi käytännössä simuloida klassisilla tietokoneilla.
Nazarion mukaan tämä vaatii muutaman sadan kubitin kvanttikonetta. Sen jälkeen olemme kvanttimurroksen kohdalla. Hänen mukaansa tämä voisi tapahtua seuraavan kahden vuoden aikana, mikäli nykykehitys jatkuu.
Nazario nosti esiin kemiallisen prosessin simuloinnin. Vuodesta 2017 sen ajo IBM:n kvanttikoneilla on tullut 120 kertaa tehokkaammaksi. Tämä on tulosta sekä kubittien määrän kasvusta IBM:n kvanttipiireillä että uudesta Qiskit-ajoympäristöstä.
Mikäli kvanttikoneiden kehitys kiinnostaa, Nazarion näkymyksiin voi tutustua täällä.
Tekoälypalvelinten kasvava tehotiheys tekee datakeskusten varmistamisesta aiempaa monimutkaisempaa. Ylimääräiset teholähteet voivat parantaa käyttövarmuutta, mutta samalla ne lisäävät lämpökuormaa ja häiritsevät ilmavirtoja. Siksi tehonsyöttö, varmennus ja jäähdytys on suunniteltava yhtenä kokonaisuutena.