Euroopan parlamentissa äänestettiin eilen meppien kannasta ns. DSA-lainsäädäntöön eli digipalvelulakeihin (Digital Services Act). Äänestystulos oli selvä ja sen perusteella parlamentti tullee vielä Ranskan puheenjohtajakaudella asettamaan koko joukon uusia vaatimuksia esimerkiksi some-alustoille.
DSA-lainsäädäntö tulee suureen tarpeeseen. Edellisen kerran EU määritteli internetin sääntöjä 20 vuotta sitten, jolloin määriteltiin sähköisen kaupan pelisääntöjä. Nyt periaatteena lainsäädännössä on ollut, että se mikä on lainvastaista EU-maissa muutenkin, määritellään lainvastaiseksi myös verkossa.
Parlamentin neuvottelutiimiä johtavan Christel Schaldemosen (S&D, Tanska) mukaan äänestys osoittaa, että mepit ja EU-kansalaiset haluavat kunnianhimoisia, tulevaisuuteen katsovia digitaalisäädöksiä. - Verkkoalustoista on tullut yhä tärkeämpiä arjessamme, ja ne ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia mutta myös riskejä. On velvollisuutemme varmistaa, että kaikki, mikä on laitonta reaalimaailmassa, on laitonta myös verkossa. Meidän on luotava digitaalisääntöjä, jotka hyödyttävät kuluttajia ja kansalaisia. Nyt neuvottelut jäsenmaiden edustajien kanssa voivat alkaa, ja uskon, että saamme vietyä näitä asioita eteenpäin.
Ehdotetussa digipalvelusäädöksessä määritellään selkeät vastuut ja velvollisuudet välityspalvelujen tarjoajille ja erityisesti verkkoalustoille, kuten sosiaaliselle medialle ja markkinapaikoille.
Digipalvelusäädös luo ilmoitus- ja toimintamekanismin ja suojatoimia laittomien tuotteiden, palvelujen tai verkkosisällön poistamista varten. Hosting-palvelujen tarjoajien tulee toimia tällaisen ilmoituksen saatuaan tutkia ilmoitettu sisältö kiireellisesti. Mepit sisällyttivät kantaansa myös vahvempia suojatoimia, joilla varmistetaan, että ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti ja ilman syrjintää, perusoikeuksia ja sananvapautta kunnioittaen.
Verkkomarkkinapaikkojen on varmistettava, että kuluttajat voivat ostaa turvallisia tuotteita verkossa. Siksi mepit vahvistivat velvoitetta selvittää kauppiaiden tietoja.
Erittäin suuriin verkkoalustoihin sovelletaan erityisvelvoitteita, sillä niillä on erityinen riski levittää sekä laitonta että haitallista sisältöä. Digipalvelusäädös auttaisi torjumaan haitallista sisältöä (joka ei välttämättä ole laitonta) ja estämään disinformaation leviämistä lisäämällä sääntöjä riskiarvioinneista, riskinhallintatoimenpiteistä, riippumattomista tarkastuksista ja ns. suosittelujärjestelmien avoimuudesta. Suosittelujärjestelmällä tarkoitetaan sitä, että algoritmit määrittävät, mitä käyttäjät näkevät.
Parlamentti hyväksyi komission alkuperäiseen ehdotukseen myös usieta muutoksia. Esimerkiksi mikro- ja pienyritykset vapautetaan tietyistä digipalvelusäädöksen velvoitteista. Mainonnasta kieltäytyminen ei saisi jatkossa olla yhtään vaikeampaa tai viedä enemmän käyttäjän aikaa kuin sen hyväksyminen. Jos käyttäjä kieltäytyy, hänen tulee saada muita vaihtoehtoja käyttää verkkoalustaa, esimerkiksi vaihtoehtoja, joiden perustana on mainonta ilman käyttäjän seuraamista.
Kuva: Unsplash
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
