Python on viime vuosina noussut suosituimmaksi kieleksi kehittäjien keskuudessa. Tähän on monia syitä, kuten syntaksin yksinkertaisuus ja joustavuus. Mutta kieli on tunnetusti hidas: yksinkertaisissakin laskentaprojekteissa kymmeniä, jopa satoja kertoja C:tä hitaampaa. Tätä eroa halutaan nyt pienemmäksi.
Pythonin kehittäjien työn alla on nyt versio 3.12. Siinä tärkeimmäksi hankkeeksi on noussut koodin suorittamisen nopeutuminen ja koodin virtaviivaistaminen. Python.org-sivuilla on nyt julkaistu tietoja siitä, miten uusi versio parantaa kieltä.
Yksi Pythonin ongelmista ja syistä hitauteen on huono tuki moniydinsuorittamiseen. Kieli tukee monisäikeisyyttä, mutta säikeitä suoritetaan rinnakkain eri ytimillä. Ja koska jokaiselle ytimelle täytyy ladata runtime-ympäristö, prosessi hidastuu.
Tätä halutaan nopeuttaa poistamalla käytöstä GIL eli Global Interpreter Lock. Sen tehtävä on synkronoida säikeiden väliset operaatiot. Poistamalla GIL Python-koodia voitaisiin ajaa ”aidosti monisäikeisenä”.
Pythonin tuleviin muutoksiin voi tutustua täällä.
Tallennusteknologian siirtyminen PCIe 4.0:sta PCIe 5.0:aan on käynnissä, ja se tuo mukanaan huomattavan suorituskykyloikan: PCIe 5.0 -väylä tuplaa kaistanleveyden 32 gigatransferiin sekunnissa (GT/s) per kaista. Tämä kehitys on erityisen merkittävä datakeskuksille, joissa SSD-levyjen tiedonsiirtokyky vaikuttaa suoraan palvelinten ja erityisesti tekoälyyn ja laskentatehoon perustuvien järjestelmien suorituskykyyn.
Tekoälyn yleistyminen kaikkien saataville asettaa uusia haasteita sulautettujen järjestelmien suunnittelijoille. Tämä koskee erityisesti verkon reunalla toimivia, koneoppimista (ML) hyödyntäviä IoT-sovelluksia. Niiden on toimittava hyvin tehokkaasti mahdollisimman alhaisella syöttövirralla sekä täytettävä prosessorien ja muistien vähimmäisvaatimukset.
Helsinkiläinen ohjelmistokehitykseen erikoistunut IT-yhtiö Rakettitiede jatkoi kannattavaa kasvuaan viime vuonna. - Olemme onnistuneet rekrytoimaan kokeneita osaajia ja tarjoamaan heille juuri oikeanlaisia toimeksiantoja, sanoo toimitusjohtaja Juha Huttunen.
Sotilaskäytössä kentällä tarvitaan IP65-luokitusta – eli täyttä suojaa pölyä ja roiskevettä vastaan – jotta laitteet kestävät vaativissa ja vaihtelevissa olosuhteissa. Mutta entä jos laitteeseen täytyy liittää lisälaitteita, kuten radiot, LAN-verkot tai muut kenttävarusteet? Usein suojaus menetetään heti, kun portit avataan. Panasonic on ratkaissut tämän ongelman esittelemällä maailman ensimmäisen lisälaitesovittimen, joka säilyttää IP65-luokituksen myös käytön aikana.
Bristolin yliopiston ja Northrop Grummanin tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen galliumnitridiin (GaN) perustuvan transistoriarkkitehtuurin, joka voi merkittävästi parantaa tulevien 6G-verkkojen nopeutta, tehokkuutta ja signaalinlaatua. Löydös julkaistiin Nature Electronics -lehdessä.
