Ulkona on lähes paahtavan kuuma, mutta Varjon tiloissa Helsingin ydinkeskustassa pääsee leijumaan avaruudessa astronautin ja avaruusaseman vieressä. Varjon uusilla laseilla näkymät ovat uskomattoman realistisia. Ei ihme, että niitä käytetään niin laajasti eri alojen ammattisimulaattoreissa.
XR eli mixed reality on kiinnostava markkina. Entistä kiinnostavammaksi sen teki Apple tuomalla tarjolle Vision Pro -lasit. Laseilla on hintaa 3500 dollaria eli vajaa 3300 euroa. Varjon uusin tuoteperhe on nimeltään XR-4 ja sen perusmalli maksaa 3990 euroa. Laitteita on siksi kiinnostavaa verrata keskenään.
XR-4:ssa on molempia silmiä varten 20 megapikselin kamerat, ja miniledipohjaisten näyttöjen tarkkuus on 3840 x 3744 pikseliä. Visio Pro luottaa mikro-OLED-näyttöihin, joiden yhteenlaskettu resoluutio on 23 miljoonaa pikseliä. Varjon XR-4:ssa yhteenlaskettu resoluutio on 28,8 miljoonaa pikseliä. Molemmat lasit näyttävät 120 asteen näkymän, mutta XR-4:ssa pystysuora näkymä kasvoi 105 asteeseen. Pisteet siis selvästi Varjolle.
Vision Pron OLED-ruudut yltävät yli 1000 nitin kirkkauteen, kun XR-4:n ledeissä jäädään 200 nitiin. Pisteet selvästi Applelle, tosin eri arvioiden mukaan Vision Pronb käyttäjille näkyvä kirkkaus on paljon pienempi, noin luokkaa sata nitiä. Muuten kisa on näyttöjen kesken tasainen (väriavaruus, virkistystaajuus). Vision Pro seuraa käyttäjän katsetta 12 kameralla, 5 anturilla ja kuudella mikrofonilla. Kombo vaikuttaa vahvalta, mutta XR-4:n myötä Varjo siirtyi tarkkaan lidariin, joka seuraa liikettä 7 metrin kantamalla. Silmän suuntaa lasit seuraavat asteen tarkkuudella, 200 kertaa sekunnissa.
Tämä tekee jo XR-4-perusmallista selvästi enemmän ammattikäyttöön sopivan. Ja vaikutelmaa on vaikea kuvailla, se pitää itse havaita. Lasit päässä tuntuu kuin olisi avaruuskävelyllä, vierailulla taitelijan ateljeessa tai istuisi tulevan Volvon uudessa ohjaamossa. Puolen tunnin demo osoittaa, että Varjo on päässyt eteenpäin myös mekaanisessa suunnittelussa. Lasit eivät paina eivätkö tunnu epämiellyttäviltä, vaikka jo laseilla on painoa 665 grammaa.
Perusmalli ei kuitenkaan ole se, jonka ammattikäyttäjät valitsevat. He päätyvät Focal Edition -malliin, joka tarkentaa automaattisesti sinne, mihin katse osuu. Se tekee vaikkapa hävittäjälentäjän simulaatioharjoittelusta erittäin todentuntuista. Ilmavoimat on toki kommenteissaan varovainen: ”Varjolla on entuudestaan yhteistyötä Ilmavoimien kanssa, ja yhteistyön toivotaan jatkuvan myös F-35-koulutuksen parissa.” Eli ilmatilan valvontaan tuleville hävittäjillä koulutetaan paitsi koneissa ja simulaattoreissa, myös Varjon laseilla.
Tähän on varsin järkevä syy eli raha. Lentotunnit ovat järjettömän kalliita ja fyysiset simulaattoritkin selvästi kalliimpia kuin XR-4-laseihin perustuva simulaatioharjoittelu.
XR-4:ssa Varjo on ottanut ison askeleen eteenpäin. Laitteiston osalta näyttötekniikka on parasta, mitä tarjolla on. Inside-out-tracking - kääntynee suurin piirtein integroiduksi sijainnin paikannukseksi - on myös iso askel eteenpäin, kun majakoista päästiin eroon. Eikä Varjo oikeastaan edes kisaa Applen kanssa. Varjo elää Windows-maailmassa, Applella on oma ekosysteeminsä.
Lisäksi peliin tulee mukaan turvallisuus. Varjo voi valmistaa laitteita Yhdysvaltain TAA-määritysten (Trade Agreements Act) mukaisesti. TAA määrää esimerkiksi, etteivät USA:n hallinnon hankkimien laitteiden komponentit saa kommunikoida ulospäin. Lasien TAA-versioita valmistetaan ”jossakin pimeässä kellarissa Espoossa”, kuten laitearkkitehti Mika-Petteri Lundgren sanoo.
Varjossa työskentelee parisataa henkeä, iso osa kehittäjistä softapuolella. He ovatkin olleet ahkeria: juuri ilmestyi 4.3-versio Varjo Base -ohjelmistosta. 4.2-versio oli sentään jo pari kuukautta vanha. Toisaalta lasien ostaja saa ohjelmistot nyt ilman erillisiä lisenssimaksuja. Lundgrenin mukaan softakehityksestä ei enää laskuteta erikseen.
XR-laseissa tulee jossakin vaiheessa vastaan raja, jossa esimerkiksi resoluutiota tai näkökenttää ei enää tarvitse kasvattaa. Nyt tuntuu, että Varjo yltää sille rajalle ensimmäisenä. Ihan siellä ei vielä olla, joten kehitystyö jatkuu.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
