Huaweilla on Suomessa yhteensä lähes 330 kehittäjän tuotekehitysorganisaatio, jota johtaa Nokiallakin pitkän uran tehnyt Mikko Terho. Hän muistutti eilen, että Huawein lippulaivamalleista löytyy paljon Suomessa – Helsingissä ja Tampereella – kehitettyä tekniikkaa. Kuten ensimmäisen 5G-modeemin vastaanotin.
Balong 5000 -modeemi on yksi markkinoiden ensimmäisiä 5G-piirisarjoja, joka vauhdittaa esimerkiksi jo myynnissä olevaa Huawein 5G-reititintä sekä kolmannen neljänneksen aikana myyntiin tulevaa 5G-puhelinta. Suomessa on Terhon mukaan kehitetty modeemin RF-lohko.
Terhon mukaan modeemin suomalaista suunnittelua oleva vastaanotin valmistui jo vuosi ennen kuin itse 5G-standardi saatiin valmiiksi 3GPP:ssä. – Ja olen tainnut nähdä P30 Pro -mallin kameran peilizoominkin suunnittelupöydällä täällä Suomessa, Terho naurahti.
Huawei järjesti eilen tutkimusprofessoreille ja omille kehittäjilleen tulevaisuuden tekniikat -tapahtuma, joka Terhon mukaan kuvaa hyvin kaikkia niitä tutkimusalueita, joihin Huawei on Suomessa keskittynyt. – Audio, kuvantaminen, materiaalit, AR ja VR, urheilu ja wellness, kyberturva, antennit ja RFIC-piirit, Terho luetteli.
- Pääsääntöisesti Suomessa kehitetty tekniikka tulee lippulaivamalleihin noin kahden vuoden viiveellä. Esimerkiksi pian vuodenikäisen Mate 20 Pro -mallin GPU Turbo -tekniikka on kehitetty Suomessa. Laitteissa on nykyään jopa lähes 30 antennia ja usein jotkut niistä on kehitetty täällä, Terho kuvaa.
Äänentoistoa Huawei kehittää Nokian ja Microsoftin vanhassa audiolaboratoriossa. Terhon mukaan myös Huawein Suomen kyberturvaosasto on vanhoja nokialaisia. Esimerkiksi prosessorien suojattu koodinajoympäristö eli Trusted Execution Environment on koodattu Suomessa.
Terhon mukaan Huawei investoi viime vuonna tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomessa 58 miljoonaa euroa eli se on erittäin suuri T&K-yritys maassamme. Summasta 49 miljoonaa euroa kului Huawein omaan kehitykseen, mutta se myös osti tutkimuspalveluita kotimaisilta korkeakouluilta yhdeksällä miljoonalla eurolla.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
