Texas Instruments on esitellyt DC-DC-muuntimen, jota se kehuu markkinoiden pienimmäksi. Moduulit ovat kooltaan vain 3,0 x 3,8 milliä ja ne vaativat vain kaksi ulkoista komponenttia valmiin muunnosratkaisun toteutukseen.

XP Power on julkistanut ECF40-sarjan AC-DC-teholähteen, jota se kehuu maailman pienimmäksi 40-wattiseksi poweriksi. Teholähteen fyysiset mitat ovat vain 76,2 x 38,1 x 28,0 milliä, joten se mahtuu monenlaisiin ahtaisiin sovelluksiin esimerkiksi terveydenhuollon laitteissa ja teollisuuden sovelluksissa.

Exar on esitellyt tehomoduulin, jota se kehuu maailman pienimmäsi 20-ampeeriseksi poweriksi. Moduulin mitat ovat vain 12 x 14 x 4 milliä. Pienestä koostaan huolimatta moduulin hyötysuhde yltää 93 prosenttiin.

XP Power kehuu julkistaneensa maailman pienimmän 130-wattisen AC-DC-teholähteen. ECP130 on piirilevymallinen ja pienikokoinen teholähdesarja, joka on hyväksytty niin teollisuus- , IT- kuin lääketieteellisen laitteiden käyttöön.

XP Power on esitellyt maailman pienimmän koteloidun 60-wattisen AC-DC-teholähteen. Uuden ECE60-powerin voi asentaa piirikortille, kotelon runkoon ruuvattuna tai erillisen DIN-kiskon kanssa liitettynä.

Ruotsalainen myFC tunnetaan jo laajalti monenlaisten polttokennojen kehittäjänä. Viime vuonna yhtiö esitteli älypuhelimen kuoriin integroitavan polttokennolisäosan. Las Vegasin CES-messuilla ensiesiintymisen koki ohuelle kalvolle laminoitu ultraohut polttokenno.

Paristokäyttöisissä laitteissa ongelma on se, että niihin joutuu ostamaan uusia paristoja tai ainakin lataamaan vanhoja. Olisi kätevää, jos paristo lataisi itsensä. Ohion yliopiston tutkijat näyttävät kehittäneen juuri tällaisen pariston.

Saksalais-virolainen Skeleton Technologies on lanseerannut super- tai kuten se kutsuu, ultrakondensaattorien tuoteperheen, jonka energiatiheyttä yritys kehuu markkinoiden parhaaksi. Patentoidun grafeenimateriaalin avulla SkelCap 4500 -perheen kondensaattorit yltävät kapasitanssissa 4500 faradiin.

Aina ei innovaation tarvitse olla maailmanhistoriaa mullistava ollakseen merkittävä. Maxim Integratedin uusi autolatureiden DC-DC-muunnin on kuitenkin hieno uusi komponentti.

Teoriassa, litiumrikkiakut voivat antaa huomattavasti enemmän energiaa kuin nykypäivän litiumioniakut, mutta nykyiset kokeilumallit osoittavat selvää kapasiteetin menetystä vain muutaman lataussyklin jälkeen. Tästä syystä tutkijat ympäri maailmaa pyrkivät kehittämään katodimateriaaleja, jotka voivat kemiallisesti tai fysikaalisesti rajoittaa eli kapseloida polysulfideja.

Teksasin yliopiston veteraanitutkija John Goodenough tunnetaan litiumioniakun isänä. Nyt tämä keksinnöllään mobiililaitteet mullistanut 94-vuotias keksijä tekee saman tempun uudelleen. Hän on kehittänyt toimivan akun, joka koostuu kokonaan kiinteistä materiaaleista.

Sähkö- ja hybridiautojen akustoissa käytetään litiumioniakkuja, joissa on monista eduistaan huolimatta puutteensa. Ajan myötä akuston kennojen tila heikkenee epätasaisesti, mikä heikentää käytössä olevaa kapasiteettia. Nyt tähän on löytynyt edullinen ratkaisu.

Sveitsiläistutkijat ovat kehittäneet tekniikan, jolla nykyisten litiumioniakkujen kapasiteettia ja latausnopeutta voidaan helposti kasvattaa. Innovaatio ei vaadi uusia materiaaleja, vaan perustuu anodin rakenteen parantamiseen.

Litiumioniakut ovat käytännössä mahdollistaneet nykyisen mobiililaitteiden vallankumouksen, vaikka akkutekniikassa itsessään on monia puutteita. Nyt englantilaisten ja amerikkalaisten tutkijoiden yhteisprojektissa on löydetty ratkaisu, joka nopeuttaa selvästi LiIon-akkujen latautumista.

Litiumioniakku on hieno keksintö, mutta sen huono energiatiheys johtaa siihen, että akku on suhteellisen kookas ja tyhjentyy nopeasti. Sen korvaajiksi on ehdolla useita tekniikoita, joista litiumilma-akku voi nyt olla kaikkein todennäköisin.

Englantilaisessa Bathin yliopistossa kansainväliset tutkijat ovat ottaneet askeleen kohti uusi akkuja, joissa on korvattu litium multivalenteilla metalleilla. Litiumioniakussa jokaista siirrettyä ionia kohden siirretään vain yksi elektroni, joka tuottaa sähkövirtaa. Multivalenssisissa akuissa voidaan siirtää useampi kuin yksi elektroni ionia kohden.

Litium on suosittu, mutta hankala materiaali akkuihin. Michiganin yliopiston tutkijat ovat nyt onnistuneet kehittämään litiumakun, joka varauskapasiteetti on kaksinkertainen nykyakkuihin verrattuna. Kaksi kertaa enemmän virtaa on iso mullistus. Käytännössä se tuplaisi sähköautojen kantaman yhdellä latauksella tai saisi älypuhelimen toimimaan kaksi päivää yhdellä latauksella nykyisen yhden sijaan.

Ladattaviin litium-nappikennoihin on tehty parannuksia, joiden ansiosta pienten laitteiden latausväliä voidaan merkittävästi pidentää. Tämä on käyttäjän kannalta hyvin tärkeää yhä pienempään kokoon kutistuvissa puettavan elektroniikan tuotteissa.

Metallipohjaiset litiumakut olisivat tehokkaampia kuin nykyiset litiumioniakut, mutta niiden ongelma on ollut eräänlaisten "viiksien" kasvaminen elektrolyyttiin latausprosessin aikana. Tämä uhkaa aiheuttaa akussa oikosulun ennen pitkää. Nyt ongelma on ratkaistu Rice-yliopistossa.

Litium-happiakkua pidetään nykyisten litiumioniakkuejn lupaavana korvaajana, mutta tekniikalla on ollut monia puutteita ja ongelmia. MIT:n eli Massachusetts Institute of Technologyn tutkijat tehneensä läpimurron, joka korjaa happiakkujen ongelmat.