Metallipohjaiset litiumakut olisivat tehokkaampia kuin nykyiset litiumioniakut, mutta niiden ongelma on ollut eräänlaisten "viiksien" kasvaminen elektrolyyttiin latausprosessin aikana. Tämä uhkaa aiheuttaa akussa oikosulun ennen pitkää. Nyt ongelma on ratkaistu Rice-yliopistossa.
Ricen tutkijat ovat kehittäneet hybridianodin, joka koostuu grafeeni- ja hiilinanoputkista. Käytännössä kyse on 3-ulotteisesta hiilipintamuodostelmasta, johon litium voi kiinnittyä.
Kemisti James Tourin johdolla Ricen tutkijat kehittivät hybridimateriaalin, jonka ansiosta anodin ja katodin välille ei muodostu oikosulkua edes pitkän ajan kuluessa. Anodin kolmiulotteisen rakenteen ansiosta energiaa voidaan akkuun tallentaa noin kolminkertainen määrä nykyisiin litiumioniakkuihin verrattuna.
Käytännössä nyt päivän kestävä älypuhelimin akku kestäisi uudella tekniikalla kolme päivää. Lisäys olisi merkittävä. Nykyisten litiumioniakkujen energiatiheys on lähellä teoreettista maksimiaan, joten älypuhelimeen ei saada pidempikestoisia akkuja ennen kuin tilalle tulee uusi tekniikka.
Ricen innovaatio lupaa olla tällainen tekniikka.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
