Metallipohjaiset litiumakut olisivat tehokkaampia kuin nykyiset litiumioniakut, mutta niiden ongelma on ollut eräänlaisten "viiksien" kasvaminen elektrolyyttiin latausprosessin aikana. Tämä uhkaa aiheuttaa akussa oikosulun ennen pitkää. Nyt ongelma on ratkaistu Rice-yliopistossa.
Ricen tutkijat ovat kehittäneet hybridianodin, joka koostuu grafeeni- ja hiilinanoputkista. Käytännössä kyse on 3-ulotteisesta hiilipintamuodostelmasta, johon litium voi kiinnittyä.
Kemisti James Tourin johdolla Ricen tutkijat kehittivät hybridimateriaalin, jonka ansiosta anodin ja katodin välille ei muodostu oikosulkua edes pitkän ajan kuluessa. Anodin kolmiulotteisen rakenteen ansiosta energiaa voidaan akkuun tallentaa noin kolminkertainen määrä nykyisiin litiumioniakkuihin verrattuna.
Käytännössä nyt päivän kestävä älypuhelimin akku kestäisi uudella tekniikalla kolme päivää. Lisäys olisi merkittävä. Nykyisten litiumioniakkujen energiatiheys on lähellä teoreettista maksimiaan, joten älypuhelimeen ei saada pidempikestoisia akkuja ennen kuin tilalle tulee uusi tekniikka.
Ricen innovaatio lupaa olla tällainen tekniikka.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
