Metallipohjaiset litiumakut olisivat tehokkaampia kuin nykyiset litiumioniakut, mutta niiden ongelma on ollut eräänlaisten "viiksien" kasvaminen elektrolyyttiin latausprosessin aikana. Tämä uhkaa aiheuttaa akussa oikosulun ennen pitkää. Nyt ongelma on ratkaistu Rice-yliopistossa.
Ricen tutkijat ovat kehittäneet hybridianodin, joka koostuu grafeeni- ja hiilinanoputkista. Käytännössä kyse on 3-ulotteisesta hiilipintamuodostelmasta, johon litium voi kiinnittyä.
Kemisti James Tourin johdolla Ricen tutkijat kehittivät hybridimateriaalin, jonka ansiosta anodin ja katodin välille ei muodostu oikosulkua edes pitkän ajan kuluessa. Anodin kolmiulotteisen rakenteen ansiosta energiaa voidaan akkuun tallentaa noin kolminkertainen määrä nykyisiin litiumioniakkuihin verrattuna.
Käytännössä nyt päivän kestävä älypuhelimin akku kestäisi uudella tekniikalla kolme päivää. Lisäys olisi merkittävä. Nykyisten litiumioniakkujen energiatiheys on lähellä teoreettista maksimiaan, joten älypuhelimeen ei saada pidempikestoisia akkuja ennen kuin tilalle tulee uusi tekniikka.
Ricen innovaatio lupaa olla tällainen tekniikka.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.