Litium on suosittu, mutta hankala materiaali akkuihin. Michiganin yliopiston tutkijat ovat nyt onnistuneet kehittämään litiumakun, joka varauskapasiteetti on kaksinkertainen nykyakkuihin verrattuna. Kaksi kertaa enemmän virtaa on iso mullistus. Käytännössä se tuplaisi sähköautojen kantaman yhdellä latauksella tai saisi älypuhelimen toimimaan kaksi päivää yhdellä latauksella nykyisen yhden sijaan.
Innovaatio perustuu keraamiseen, kiinteään elektrolyyttiin. Sen ansiosta kennojen kapasiteetti kasvaa ja akusta tulee kestävämpi. Myös litiumakkujen iso ongelma eli oikosulkujen mahdollisuus pienenee.
1980-luvulla seuraavaksi suureksi akkuinnovaatioksi ennustettiin litiummetalliakkua, jossa elektrolyytti olisi nestemäisessä muodossa. Kun akut tahtoivat ladatessa syttyä tuleen, tutkimus suuntautui muihin tekniikoihin ja materiaaleihin.
Elektrodien välillä liikkuvat litiumatomeilla on taipumus muodostaa elektrodien pinnalle ”viiksiä”, jotka ajan mittaa lyhentävät akun elinikää ja voivat jopa sytyttää tulenaran elektrolyytin.
Vuonna 1991 markkinoille tuoduissa litiumioniakuissa litiummetalli korvattiin grafiittianodeilla, jotka absorboivat litiumioenita ja estävät viiksien muodostumisen. Tekniikka oli turvallisempi, mutta sillä oli rajoituksensa. Sen energiatiheys (350 mAh/g) on vain noin kymmenesosa litiummetallin energiatiheydestä.
Nykyään litraan litiumakkua saadaan noin 600 wattitunnin kapasiteetti. Kiinteän elektrolyytin akuissa tiheys kasvaa 1200 wattituntiin litraa kohti. Kun kennon pintaan istutetaan keraaminen kalvo, rakenteesta tulee vakaa ja turvallinen. Testeissä litiummetallin pinta on lämmitetty 1800 Fahrenheitiin eli noin tuhanteen Celsius-asteeseen ilman ongelmia.
Litiummetalliakun voi myös ladata selvästi aiempia vastaavia akkuja nopeammin. Sähköauton akun voi ladata kolmessa tunnissa nykyisen vähintään 20 tunnin sijaan. Latausaika nopeutuu noin 10-kertaiseksi ja on samalla tasolla litiumioniakustojen kanssa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
