Helsinkiläinen Basemark on nousemassa nopeasti Euroopan puolustusteknologian avaintoimijaksi. Yhtiö on saavuttanut kymmenessä vuodessa pisteen, jossa se kääntyy ensi kertaa voitolliseksi ja murtautuu samalla ratkaisevaan rooliin ns. lisätyn todellisuuden eli AR-käyttöliittymissä, jotka tulevat määrittämään tulevaisuuden sotilaan varusteet.
Basemarkin perustaja ja toimitusjohtaja Tero Sarkkinen kertoo, että läpimurto ei syntynyt yhdessä yössä. - Kun olimme nousseet autojen AR-ohjelmistoissa globaaliksi ykköseksi, kysyimme itseltämme, missä muualla tarvitaan samaa äärimmäisen luotettavaa tilannetietoa. Silloin esiin nousivat älytehtaat, älykaupungit ja puolustus – ja näistä puolustus alkoi vetää heti voimakkaasti, Sarkkinen sanoo.
Sarkkinen korostaa, että siirtyminen puolustukseen vaati yrityksen sisällä perusteellista eettistä keskustelua. - Päätimme hyvin selkeästi, kenelle myymme ja kenelle emme. Teknologiaamme käytetään vain demokraattisissa maissa ja ensisijaisesti eurooppalaisissa NATO-armeijoissa. Tämä linja on pitänyt: Basemarkin ensimmäiset puolustushankkeet ovat syntyneet suomalaisen Patrian kanssa.
Yhtiön menestys nojaa Rocksolid AR -ohjelmistoalustaan, joka on jo tuotantokäytössä useiden autovalmistajien HUD- ja AR-navigaatiojärjestelmissä. Autoala tarjosi Sarkkiselle täydellisen testipenkin, sillä ajoneuvoissa järjestelmien täytyy toimia viiveettömästi, vakaasti ja pienillä laiteresursseilla. - Kun näissä olosuhteissa voi luottaa AR:ään, se antaa vankan pohjan sotilaskäyttöön, Sarkkinen toteaa.
Sotilaskypärän AR tuo kuitenkin omat äärivaatimuksensa. Sarkkinen nostaa niistä yhden ylitse muiden: latenssin kompensoinnin. - Ihminen näkee kaiken reaaliajassa, mutta laitteella voi mennä jopa 500–600 millisekuntia ennen kuin sensoridata on fuusioitu ja grafiikka rendattu. Se on taistelukentällä ikuisuus. Me ennustamme algoritmeilla, missä kohteet ovat tulevaisuudessa ja näin pystymme kompensoimaan viiveen.
Juuri nämä patentoitavat konenäkö- ja sensorifuusioalgoritmit muodostavat Basemarkin kilpailuedun.
Tekniset rajoitteet ovat sotilaskäytössä kuten muissakin sulautetuissa laitteissa vielä huomattavasti autoja tiukempia. - Muistiväylät ovat hitaita, GPU:t pieniä ja virtaa niukasti. Silti kypärään pitää saada korkean luotettavuustason AR-dataa: no-go -alueet, kohteet, ystävä–vihollinen -tunnistus ja ympäristöanalyysi. Rocksolid toimii tällaisissa minimiolosuhteissa, ja se on se syy, miksi keskustelemme nyt kolmenkymmenen eri integraattorin ja kypärätoimittajan kanssa, Sarkkinen kertoo.
Tämän tekniikan ensimmäinen konkreettinen näyttö oli Rocksolid AR Helmet, joka demottiin syyskuun lopussa. NATO-standardin mukainen kypärä yhdisti samaan näkökenttään videon, lämpökameran, C2-järjestelmien datan, satelliittikuvat ja drone-informaation. - Demon jälkeen tajusimme, kuinka oikeaan aikaan olimme liikkeellä. Monet toimijat ovat jo suunnitelleet AR-kypäräratkaisuja, mutta heiltä puuttui ohjelmistoydin, Sarkkinen sanoo.
Hänen mukaansa suuri puolustustrendi on yksiselitteinen: taistelukentältä syntyy valtavasti dataa, ja sen pitää virrata jokaisen sotilaan käyttöön ilman, että tämä joutuu katsomaan alas näyttöön. - AR on ainoa tapa viedä tämä kaikki sotilaalle luonnollisesti, näkökenttään. Jos voimme omalla panoksellamme parantaa NATO-maiden sotilaiden turvallisuutta, se on erittäin hyvä motiivi tehdä tätä, Sarkkinen painottaa.
Patrian kanssa tehty pilotti – etäohjattavan panssariajoneuvon tilannetiedon tuominen AR-näkymään – oli vasta alkusoittoa. Nyt Basemark, Patria, Distance Technologies ja useat muut eurooppalaiset toimijat muodostavat ryhmää, joka tähtää eurooppalaisen AR-kypärän kehittämiseen.
Sarkkisen mukaan teknologia voi yleistyä ensin erikoisjoukoille, poliisille ja pelastushenkilöstölle. - Taistelijan perusvarustukseen pääseminen vie vuosia – kenttätestaus on hidasta, eikä niin suuria järjestelmiä muuteta nopeasti. Mutta trendi on selvä, ja Eurooppa haluaa oman riippumattoman ratkaisunsa.
Samaan aikaan Basemarkilla tapahtuu toinen merkittävä muutos, kun yhtiö ylittää viimein kannattavuuden kynnyksen. - Kymmenen vuotta sitten perustimme yrityksen, viisi vuotta teimme bootstrappausta ja VR-projekteja. Vuonna 2020 saimme ensimmäiset sijoittajat ja aloimme rakentaa varsinaista ohjelmistotuotetta. Nyt iso hetki on se, että ensi vuonna alamme saada rojalteja autonvalmistajilta, Sarkkinen sanoo.
Tulevan tammikuun CES-messuilla Basemark aikoo julkistaa lisää yhteistyöuutisia niin auto- kuin puolustussektorilta. - Meillä on nyt asema, jossa eurooppalaisten armeijoiden AR-ydin voidaan rakentaa oman teknologian varaan. Sen merkitys tulee kasvamaan vuosi vuodelta.
Basemark tekee yhteistyötä myös Varjon ydintiimin uuden yrityksen eli Distance Technologiesin kanssa. DT:n läpinäkyvä ja kevytrakenteinen HUD-optiikka mahdollistaa Rocksolid AR -käyttöliittymän tuomisen suoraan sekä ajoneuvojen tuulilaseihin että sotilaskäyttöön tarkoitettuihin kypäriin.
- Ajoneuvojen HUDit ja sotilaan AR-näkökenttä ovat teknisesti yllättävän lähellä toisiaan. Kun optiikka voidaan massatuottaa ja yhdistää suoraan meidän AR-ydinohjelmistoomme, se nopeuttaa koko Euroopan AR-kypäräkehitystä, Sarkkinen sanoo.
Perinteisillä avaruuslennoilla on aiemmin suoritettu laskentaa yli 20 vuotta vanhalla prosessoritekniikalla, jonka avulla on selvitty sekä Maan kiertoradan että syvän avaruuden laskentatehtävistä. Viime aikoina Maata kiertävät matalan kiertoradan lennot ovat yleistyneet nopeasti, ja niihin riittää säteilynsiedoltaan ja kustannuksiltaan kevyempikin prosessoriratkaisu. Microchip on kehittänyt piirikolmikon, joka täyttää kaikki modernien avaruuslentojen vaatimukset.
