Kun HDMI-kaapeli kytketään, kuva ja ääni ilmestyvät näytölle ilman asetuksia, viiveitä tai tulkinnanvaraa. Yhteys on deterministinen, ennustettava ja toistettavissa tilanteesta toiseen. Tämä on ominaisuus, jota käyttäjät ja laitevalmistajat arvostavat enemmän kuin usein ymmärretään. HDMI ei ole verkkoprotokolla eikä IP-yhteys, vaan käytännössä reaaliaikainen pikseliputki lähteen ja näytön välillä.
Vuosien varrella HDMI:lle on yritetty kehittää myös langatonta vastinetta. Ajatus on houkutteleva, erityisesti olohuoneessa: ei kaapelivetoja eikä johtosotkuja. Teknologia on ollut olemassa jo pitkään, ja langattomia HDMI-lähettimiä on edelleen markkinoilla. Silti langattomasta HDMI:stä ei ole koskaan tullut standardia eikä osa varsinaista HDMI-ekosysteemiä.
Syy löytyy ennen kaikkea kaistanleveydestä ja luotettavuudesta. Jo 4K-tarkkuuden ja korkean virkistystaajuuden videon siirtäminen vaatii kymmeniä gigabittejä sekunnissa jatkuvaa ja häiriötöntä tiedonsiirtoa. Langattomassa ympäristössä tämä tarkoittaa joko erittäin leveitä radiokaistoja tai videon pakkaamista. Molemmat rikkovat HDMI:n peruslupauksen.
Kun kuva pakataan, mukaan tulee viivettä, mahdollisia kuvanlaadun heikkenemisiä ja yhteensopivuusongelmia erityisesti HDR:n ja kopiosuojauksen kanssa. Kun taas käytetään erittäin korkeita taajuuksia, kuten 60 gigahertsin alueella toimivia ratkaisuja, yhteys muuttuu herkäksi esteille ja ihmisten liikkeelle. Tällaiset järjestelmät toimivat rajatuissa olosuhteissa, mutta eivät luotettavasti tavallisessa olohuoneessa.
Standardoinnin näkökulmasta langaton HDMI olisi ollut vieläkin vaikeampi yhtälö. HDMI on onnistunut, koska se on globaali, yksinkertainen ja taaksepäin yhteensopiva. Langaton versio olisi vaatinut radiotekniikan, taajuusalueiden ja antennien suorituskyvyn standardointia eri maiden sääntely-ympäristöissä. HDMI Forum ei ole radioalan standardointiorganisaatio, eikä Wi-Fi- tai mobiiliekosysteemillä ole ollut motivaatiota rakentaa HDMI-spesifistä ratkaisua omien teknologioidensa päälle.
Samaan aikaan markkina ratkaisi ongelman toisin. Olohuoneessa sisältö siirtyi suoratoistopalveluihin ja sovelluksiin, jolloin erillisten lähdelaitteiden määrä väheni. Televisioista tuli itsenäisiä päätelaitteita, ja HDMI-kaapeli jäi viimeiseksi, luotettavaksi yhteydeksi silloin kun fyysinen laite ylipäätään tarvitaan. Käyttäjät eivät lopulta halunneet langatonta HDMI-kaapelia, vaan vähemmän laitteita.
Tämän kehityksen myötä langattoman HDMI:n tarve katosi. Vaikka tekniikka on mahdollinen ja yksittäisiä tuotteita on yhä tarjolla, niille ei ole enää selkeää massamarkkinaa. Ne ovat kompromissiratkaisuja erityistilanteisiin, eivät yleiskäyttöinen vaihtoehto HDMI-kaapelille.
HDMI-kaapeli säilyy, koska se tarjoaa edelleen parhaan yhdistelmän kuvanlaatua, viiveettömyyttä, luotettavuutta ja edullisuutta. Se ei vaadi verkkoa, päivityksiä tai asetuksia, eikä sen toiminta riipu ympäristön häiriöistä. Teknologisesti langaton HDMI on ollut mahdollinen jo pitkään, mutta käytännössä se on osoittautunut tarpeettomaksi. Juuri siksi HDMI-kaapeli ei ole katoamassa minnekään.
Erittäin hyvällä hyötysuhteella lämpöenergiaa tuottava tai poistava ilmalämpöpumppu yleistyy edelleen kaikkialla maailmassa. Toshiba on kehittänyt suunnittelijoiden avuksi pitkälle integroidun referenssimallin, jonka pohjalta on helppo rakentaa hyvin energiatehokas lämpöpumppu optimoiduin kustannuksin.