Kenenkään ei pitäisi suostua siihen, että teknologia toimii vain muutaman vuoden. Olemme kaikki jotenkin hyväksyneet, että tietojenkäsittelylaitteet ovat epäluotettavia ja hauraita. Tämä kierre täytyy ehdottomasti katkaista, kirjoittaa Panasonic Toughbook Nordicin johtaja Stefan Lindau.
Kuvittele, että ostaisit uuden auton ja odottaisit sen toimivan vain kolme, neljä vuotta ennen kuin joudut ostamaan uuden. Ehkä jopa täsmälleen saman mallin, jotta voit aloittaa alusta uudelleen. Kuulostaa järjettömältä, eikö? Useimmat eivät hyväksyisi tätä vaan vaatisivat automyyjiltä tai autonvalmistajilta parempaa palvelua, huoltoa ja parempia elinkaariodotuksia.
Tietojenkäsittelylaitteiden tapauksessa vaikuttaa kuitenkin siltä, että eurooppalaiset IT-päälliköt ovat hyväksyneet – tai heidät on pakotettu hyväksymään – IT-laitteiston jatkuvan uusimisen kuuluvan olennaisena osana työhönsä ja budjettiinsa. Tuoreesta Panasonic TOUGHBOOKIN teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että IT-ostajat Iso-Britanniassa, , Ranskassa ja Saksassa ovat juuttuneet kierteeseen, jossa liikkuvien työntekijöiden laitteet uusitaan aina neljän vuoden välein.
Keskimäärin IT-päälliköt siis uusivat tietojenkäsittelyyn tarkoitetut mobiililaitteet neljän vuoden välein riippumatta siitä, toimisivatko tietokoneet, tabletit ja puhelimet tosiasiassa pidempäänkin. Ja toimivathan ne. EU:n mukaan eurooppalaiset heittävät usein matkapuhelimet ja tabletit pois ennen aikojaan, eikä laitteita tuoda uudelleenkäyttöön tai kierrätetä riittävän tehokkaasti.
Vanha uudelleen käyttöön vai uusi tilalle?
Uskon, että yrityksien lisäksi myös kuluttajat ovat oppineet hyväksymään, että laitteet menevät rikki muutaman vuoden jälkeen. Ostamme tällöin mukisematta uuden laitteen vanhan tilalle. Eikä sillä edes ole väliä, koska haluamme kuitenkin saada aina uusimman mallin. Mutta miksi näin on? Miksi siitä on tullut normaalia, että tekniikka on lyhytikäistä ja täytyy uusia säännöllisesti?
Aina näin ei ole ollut. Esimerkiksi kulutuselektroniikka-alan mukaan nykyaikaisen television keskimääräinen käyttöikä on noin viisi vuotta. Muistan kuitenkin ajan, jolloin sama televisio pysyi käytössä 10, 15 tai jopa 20 vuotta. Luulisi kehityksen kulkevan täysin toiseen suuntaan. Digitaalisen murroksen, teknologian huippunopean kehityksen ja maailmanlaajuisen digitalisaation myötä valmistajien luulisi pystyvän luomaan laitteita, jotka kestävät vuodesta toiseen.
Olen töissä yrityksessä, joka valmistaa vankkoja tietokoneita ja tabletteja huoltoteknikoiden, varastotyöntekijöiden, pelastuspalveluiden, armeijan ja rakennusteollisuuden käyttöön. Laitteet ovat pitkäikäisiä ja kestävät tärinää, vettä ja tomua eivätkä mene rikki edes pudotessaan korkealta. Tiedän siis kokemuksesta, että teknologian ei todellakaan tarvitse olla helposti särkyvää eikä laitteita tarvitse vaihtaa uusiin aina kahden, kolmen tai neljän vuoden välein. Monet valmistajat kuitenkin valitsevat tämän tien saadakseen asiakkaat ostamaan tuotteitaan uudelleen jatkuvasti.
Vastaa 5 miljoonan auton poistamista liikenteestä
Elektroniikan valmistaminen kuluttaa valtavasti resursseja ja energiaa, joten laitteiden käyttöiän pidentämiseen liittyy suuria etuja. EU:n mukaan älypuhelimien ja tablettien elinkaaren pidentäminen kahdesta vuodesta kolmeen-viiteen vuoteen vastaisi ympäristövaikutukseltaan itse asiassa viiden miljoonan auton poistumista liikenteestä. Siinäpä on mietittävää.
Tämän lisäksi on kulunut vain muutama kuukausi siitä, kun Euroopan komissio julkaisi lakiehdotuksen, joka velvoittaisi älypuhelimien ja tablettien valmistajia tarjoamaan laitteisiinsa varaosia ja ohjelmistopäivityksiä vähintään viiden vuoden ajan. Ei siis kahden eikä kolmen vaan viiden vuoden. Lakiehdotuksen tarkoitus on varmistaa, että matkapuhelimet ja tabletit suunnitellaan energiatehokkaiksi ja pitkäikäisiksi, jotta kuluttajat voivat helposti korjata, päivittää ja huoltaa niitä, sekä tietysti että laitteita voi käyttää uudelleen ja kierrättää.
Huolestuttavaa dataa Tanskasta
Valitettavasti Suomesta ei ole saatavilla suoraan verrannollisia tietoja siitä, miten usein yritykset uusivat tietojenkäsittelylaitteensa. Jos olemme yhtään tanskalaisten kaltaisia, kuvio on kuitenkin luultavasti eurooppalaisessa kyselyssä selvitetyn kaltainen. YouGov-tutkimuslaitoksen tekemässä tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että 32 % tanskalaisista yrityksistä vaihtaa tablettinsa uusiin vain kahden, kolmen vuoden välein. Vain 5 prosenttia kyselyyn vastanneista IT-päälliköistä vastasi yrityksensä tablettien elinkaaren olevan yli neljä vuotta. Lukemat ovat vielä huonompia kuin Englannin, Ranskan ja Saksan vastaavat.
Tämän lisäksi 50 % tanskalaiseen kyselyyn vastanneista kertoi, että kestävä kehitys ei ole heidän työnantajilleen tärkeää mietittäessä vahingoittuneiden tai hajonneiden tablettien vaihtamista tai korjaamista. Arvelen, että IT-päälliköitä on vain käsketty ratkaisemaan ongelma – eli ostamaan uusi laite vanhan korjaamisen sijaan. On myös hyvin epätodennäköistä, että IT-valmistajat kieltäytyisivät toimittamasta tilausta ja vaatisivat sen sijaan yritystä korjaamaan aiemmat, mahdollisesti äskettäin hankitut laitteet ennen uusien ostamista.
Näin kestämätön ja epäekologinen kierre jatkuu. Tämä on huolestuttavaa, koska kansainvälisen IDC-tutkimusyrityksen mukaan teknologia-ala on jo vastuussa 5-10 prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä. Asiaan on tultava muutos. Se alkaa yrityksistä ja asiakkaista, jotka hankkivat käyttöönsä mahdollisimman pitkäikäisiä tuotteita. Sanotaan yhdessä ei tuotteiden valmistamisen, pois heittämisen ja uuden ostamisen noidankehälle!
Kirjoittaja: Stefan Lindau, maajohtaja, Panasonic TOUGHBOOK Nordics
Teollisuusautomaation verkot ovat perinteisesti vaatineet erillisiä yhdyskäytäviä, verkkokytkimiä ja protokollamuuntimia eri järjestelmien väliseen tiedonsiirtoon. NXP Semiconductorsin uusi i.MX RT1180 -mikro-ohjain haastaa tämän ajattelutavan kokoamalla suuren osan tarvittavista toiminnoista yhteen piiriin.
Ethernetin versio 10BASE-T1S luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia vahvaa yhteentoimivuutta ja turvallisuutta vaativien toiminnallisten OT-verkkojen ja perinteisten IT-verkkojen yhdistämisessä. Dataan päästään käsiksi verkon reunalla olevista solmuista, jolloin verkkoa voidaan käyttää uusien älykkäiden ja ennakoivien palvelujen sekä omaisuuden seuranta- ja hallintaratkaisujen tarjoamiseen. Tämä tuo lukuisia etuja myös kustannuspuolella.