Useimmat yritykset vaihtavat tietokoneet, tabletit ja puhelimet kiintein aikavälein siitä huolimatta, että näillä tuotteilla on usein merkittävästi pidempi käyttöikä. Tämä tuottaa tarpeettomasti elektroniikkajätettä. Yritykset ovat avainasemassa elektroniikkajätteen massiivisen ongelman ratkaisemisessa, kirjoittaa Panasonic TOUGHBOOKin Pohjoismaiden johtaja Stefan Lindau.
YK:n maaliskuussa 2024 julkaisemasta vuosittaisesta elektroniikkajäteraportista käy ilmi, että elektroniikkajätteen maailmanlaajuinen muodostumisnopeus kasvaa viisi kertaa nopeammin kuin sen dokumentoitu kierrätysmäärä.
Heitämme toisin sanoen roskiin viisi kertaa enemmän tietokoneita, tabletteja, puhelimia ja kaikenlaisia muita elektroniikkalaitteita verrattuna määrään, jonka pystymme kierrättämään. Tämä on järjetön tilanne. Vuosittaisen raporttinsa yhteydessä YK laski, että vuodelle 2022 lasketulla 62 miljoonalla tonnilla elektroniikkajätettä voisi täyttää 1,55 miljoonaa 40 tonnin rekkaa. Tämä on aivan yhtä järjetöntä.
Suuri osa ongelmasta on, että yritykset kautta maailman toimivat kiinteillä kiertoajoilla, joiden perusteella tietokoneiden ja tablettien kaltaiset laitteet pitäisi korvata uusilla välittämättä siitä, miten pitkään nämä laitteet olisivat itse asiassa käyttökelpoisia. Masentava totuus on, että monia elektroniikkatuotteita ei enää valmisteta kestämään.
Tällä ilmiöllä on itse asiassa oma nimensä: suunniteltu vanheneminen. Nyt on kyse valmistajista, jotka tieten tahtoen lyhentävät tuotteidensa elinikää sillä tarkoituksella, että ostamme uusia tuotteita säännöllisesti.
Neljä prosenttia vaihtaa tietokoneensa kerran vuodessa
Lisäongelmana on se, että monet yritykset eivät huomioi, onko niiden laitteet tehty kestämään vai ei. Tämän seurauksena laitteiden vaihtokierrot pysyvät samoina valituista tuotteista huolimatta. Panasonic TOUGHBOOK tutki tätä ongelmaa kyselyn kautta aiemmin tänä vuonna. Kysely osoitti, että noin 38 %:lla suomalaisista yrityksistä oli pysyvä käytäntö vaihtaa laitteensa enintään kolmen vuoden välein laitteen käyttöiästä huolimatta.
Lisäksi neljä prosenttia suomalaisista yrityksistä vastasi vaihtavansa tietokoneitaan ja tablettejaan alle vuoden jälkeen. Tämä on kestävyyden kannalta äärimmäisen haitallista. Toisaalta se ei ole kovin yllättävää.
Niinpä tämä käyttäytyminen perustuu todennäköisimmin haluun saada aina uusimmat mallit työntekijöiden käyttöön. Tähän on toisinaan hyviä syitä, mutta useimmissa tapauksissa uusimman teknologian perässä juoksemisella ei ole yrityksille mitään olennaista merkitystä.
Ennen kuin kiihdyt, voinen arvata useimpien meistä vaihtaneen älypuhelinta pelkästään siksi, että olemme huomanneet jonkin uuden ja älykkäämmän mallin. Emme tietenkään harkinneet, kuinka pitkään olisimme voineet käyttää aiempaa mallia. Tässä mielessä olemme kaikki osa ongelmaa.
Tosiasia on, että kaikkien maailman elektroniikkatuotteiden käyttöikä on huomattavasti niiden todellista teknistä kestävyyttä lyhyempi – ainakin, jos tuotteet on valmistettu kestämään. On myös tosiasia, että teknologiateollisuus on vastuussa 5–10 prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä kansainvälisen tutkimuslaitoksen IDC:n mukaan. On elintärkeää muuttaa tämä trendi kestävyyden ja ilmaston nimessä.
Mielestäni yrityksillä on kaikki mahdollisuudet ottaa ensiaskeleet ongelman korjaamiseksi. Niiden tarvitsee ainoastaan lakata käyttämästä kiinteitä elektroniikkatuotteiden vaihtoaikoja ja sen sijaan harkittava niiden käyttöikää. Väitän, että jos tämän ymmärtävät yritykset valitsevat tuotteita, jotka on valmistettu kestämään pitkään, ne saavuttavat merkittäviä säästöjä.
Stefan Lindau, Pohjoismaiden johtaja Panasonic TOUGHBOOK
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
