Moni globaali ICT-alan design-yhtiö on menettämässä otettaan tuote- ja palvelutarjonnassaan. Blackberry, Nokia ja Motorola menettävät otteensa älypuhelimissa lähes yhtä aikaa. Apple, Sony ja Samsung tarjoavat markkinoiden laajimmat tuotevalikoimat, mutta mitään uutta ei ole nähty sitten iPhonen ja iPadin.
Microsoft ja Google koettavat puolestaan rakentaa ekosysteemejä kilpailemaan Applen kanssa. Löytyykö edellisistä jokin yhteinen kaava?
Kyllä löytyy, ja kaavassa on myös ratkaisun avain. Jokainen edellä mainittu yhtiö katsoo olevansa samalla alalla kilpailemassa toistensa kanssa. Tämä ala on Media-teknologia-Internet-operaattori -ala, eli ns. TAIC-SIMO -toimiala. Vain Apple ja Google ovat omaksuneet tuon alan täysin, hieman eri painotuksin. Nokia on ollut alalla vain yhdellä tuotteella, matkapuhelimella. Blackberry oli matkapuhelimella ja sähköpostiratkaisulla kauan vahva Pohjois-Amerikassa. Sony puolestaan on täydellä tuoteportfoliolla matkassa, mutta sen mediaomistus sotkee kuviota. Ohjelmistoissa ja Internetissä Sony ei ole kyennyt toimimaan.
Parhaiten TAIC-mallin on hoitanut Apple, koska sillä on hallussaan koko ketju tuotteista mediasuhteisiin ja operaattoreiden myyntikanaviin, mitä todistaa Applen keräämät huikeat voitot. Google on pääosin jättänyt kuluttajatuotteet muille valmistajille, hoitaen itse kaiken ohjelmisto- ja palvelupuolella. Microsoft hapuilee alalle lähinnä B-luokan ratkaisuila kuten Bing, Yammer ja Lumia. Kaikki haluaisivat olla mukana kokonaismallissa, mutta näyttää siltä, että vain johtajuus TAIC-mallissa on menestyksen avain.
TAIC-SIMO -toimialalla on erotettava visiointi, suunnittelu ja muotoilu, eli envisioning, planning and design. Tällä hetkellä visiot ovat ICT-alan yrityksissä jo niin yhtenevät, että erottuvuutta tulee vain tuotteiden pienistä eroista laitteiden ulkomuodon ja käyttöliittymän designissa. Visio, suunnittelu ja design saturoituvat ja sakkaavat. Onko ICT-alan tulevaisuus tästedes pelkkää värillistä muovia ja käyttöliittymän uutta grafiikkaa?
Seuraava jakso ICT-alan menestystarinoita noudattaa kaavaa VR + AR + AI + SW + CS + I/O + Media + MIST×UI + 4D + Interest. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että kun olemme siirtyneet datasta informaatioon ja tietoon, siirrymme seuraavaksi viisauteen, draamaan ja kauneuteen. Näitä asioita on nyt tutkittava, kehitettävä ja konseptoitava. Jo yksin I/O + CS+ AR eli Input/Output + Computer Science + Augmented Reality mullistaisi ensin menetelmät, prosessit, formaatit ja patentit, sitten tuotteet, palvelut ja järjestelmäratkaisut. Nyt tuo IOCSAR-on kutistettu Cloud-ajatteluun.
Visiointia, suunnittelua ja muotoilua on kyettävä myös johtamaan. Microsoftia, Applea, Googlea ja Facebookia ovat johtaneet pudokkaat, eli ns. dropout -henkilöt. Nyt ollaan edetty malleissa ja kaavoissa niin pitkälle, että dropoutit eivät enää hallitse niitä. Monialaisuus, senioriteetti ja yhteistyö astuvat tilalle, ja kokonaisuus voi syntyä pienessäkin yliopiston osaston, yhtiön ja yhteisön avoimessa pajassa.
Menestyksen avain piilee siinä, että kaava on erityisen monimutkainen, nerokkuutta, luovuutta ja uutteruutta vaativa, niin että koko ketjun hallinta ja isännöinti antaa suunnattoman kilpailuedun. Kaava on myös niin hullu, ettei kukaan kuuntele, ymmärrä, usko tai välitä. Ei tarvita kryptausta eikä salausta, vain visio, avoimuutta ja johtajuutta. Helppo kaava kun sen osaa.
Juhani Risku on arkkitehti, akustikko ja muotoilija. Hänen viimeaikaisia konsepteja ovat esimerkiksi InterestMachine, Wikimploi ja ArchitectureRock.
5G on nopeimmin kasvava matkapuhelinteknologian sukupolvi. 5G Americas arvioi, että kesäkuun lopussa maailmassa oli 1,4 miljardia 5G-käyttäjää. Ennusteet osoittavat, että 2 miljardin käyttäjän raja on lähestymässä vuoden 2023 loppuun mennessä.
Esineiden internet eli IoT on tärkeässä asemassa digitalisaatiossa, sillä se mahdollistaa infrastruktuurin osana olevien anturien asentamisen siten, että fyysisen liikenteen määrän tarve vähenee dataa siirrettäessä. Kuten odotettavissa onkin, tällä on merkittävä vaikutus pystytettäessä kestävän kehityksen mukaisia ekosysteemejä.
Ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää teknologian käyttöiän pidentämistä ja laitteiden kierrättämistä jatkuvan uusien laitteiden ostelun ja pois heittämisen sijaan, kirjoittaa Panasonic TOUGHBOOKin Pohjoismaiden maajohtaja Stefan Lindau.