Moni globaali ICT-alan design-yhtiö on menettämässä otettaan tuote- ja palvelutarjonnassaan. Blackberry, Nokia ja Motorola menettävät otteensa älypuhelimissa lähes yhtä aikaa. Apple, Sony ja Samsung tarjoavat markkinoiden laajimmat tuotevalikoimat, mutta mitään uutta ei ole nähty sitten iPhonen ja iPadin.
Microsoft ja Google koettavat puolestaan rakentaa ekosysteemejä kilpailemaan Applen kanssa. Löytyykö edellisistä jokin yhteinen kaava?
Kyllä löytyy, ja kaavassa on myös ratkaisun avain. Jokainen edellä mainittu yhtiö katsoo olevansa samalla alalla kilpailemassa toistensa kanssa. Tämä ala on Media-teknologia-Internet-operaattori -ala, eli ns. TAIC-SIMO -toimiala. Vain Apple ja Google ovat omaksuneet tuon alan täysin, hieman eri painotuksin. Nokia on ollut alalla vain yhdellä tuotteella, matkapuhelimella. Blackberry oli matkapuhelimella ja sähköpostiratkaisulla kauan vahva Pohjois-Amerikassa. Sony puolestaan on täydellä tuoteportfoliolla matkassa, mutta sen mediaomistus sotkee kuviota. Ohjelmistoissa ja Internetissä Sony ei ole kyennyt toimimaan.
Parhaiten TAIC-mallin on hoitanut Apple, koska sillä on hallussaan koko ketju tuotteista mediasuhteisiin ja operaattoreiden myyntikanaviin, mitä todistaa Applen keräämät huikeat voitot. Google on pääosin jättänyt kuluttajatuotteet muille valmistajille, hoitaen itse kaiken ohjelmisto- ja palvelupuolella. Microsoft hapuilee alalle lähinnä B-luokan ratkaisuila kuten Bing, Yammer ja Lumia. Kaikki haluaisivat olla mukana kokonaismallissa, mutta näyttää siltä, että vain johtajuus TAIC-mallissa on menestyksen avain.
TAIC-SIMO -toimialalla on erotettava visiointi, suunnittelu ja muotoilu, eli envisioning, planning and design. Tällä hetkellä visiot ovat ICT-alan yrityksissä jo niin yhtenevät, että erottuvuutta tulee vain tuotteiden pienistä eroista laitteiden ulkomuodon ja käyttöliittymän designissa. Visio, suunnittelu ja design saturoituvat ja sakkaavat. Onko ICT-alan tulevaisuus tästedes pelkkää värillistä muovia ja käyttöliittymän uutta grafiikkaa?
Seuraava jakso ICT-alan menestystarinoita noudattaa kaavaa VR + AR + AI + SW + CS + I/O + Media + MIST×UI + 4D + Interest. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että kun olemme siirtyneet datasta informaatioon ja tietoon, siirrymme seuraavaksi viisauteen, draamaan ja kauneuteen. Näitä asioita on nyt tutkittava, kehitettävä ja konseptoitava. Jo yksin I/O + CS+ AR eli Input/Output + Computer Science + Augmented Reality mullistaisi ensin menetelmät, prosessit, formaatit ja patentit, sitten tuotteet, palvelut ja järjestelmäratkaisut. Nyt tuo IOCSAR-on kutistettu Cloud-ajatteluun.
Visiointia, suunnittelua ja muotoilua on kyettävä myös johtamaan. Microsoftia, Applea, Googlea ja Facebookia ovat johtaneet pudokkaat, eli ns. dropout -henkilöt. Nyt ollaan edetty malleissa ja kaavoissa niin pitkälle, että dropoutit eivät enää hallitse niitä. Monialaisuus, senioriteetti ja yhteistyö astuvat tilalle, ja kokonaisuus voi syntyä pienessäkin yliopiston osaston, yhtiön ja yhteisön avoimessa pajassa.
Menestyksen avain piilee siinä, että kaava on erityisen monimutkainen, nerokkuutta, luovuutta ja uutteruutta vaativa, niin että koko ketjun hallinta ja isännöinti antaa suunnattoman kilpailuedun. Kaava on myös niin hullu, ettei kukaan kuuntele, ymmärrä, usko tai välitä. Ei tarvita kryptausta eikä salausta, vain visio, avoimuutta ja johtajuutta. Helppo kaava kun sen osaa.
Juhani Risku on arkkitehti, akustikko ja muotoilija. Hänen viimeaikaisia konsepteja ovat esimerkiksi InterestMachine, Wikimploi ja ArchitectureRock.
Helsinkiläinen ohjelmistokehitykseen erikoistunut IT-yhtiö Rakettitiede jatkoi kannattavaa kasvuaan viime vuonna. - Olemme onnistuneet rekrytoimaan kokeneita osaajia ja tarjoamaan heille juuri oikeanlaisia toimeksiantoja, sanoo toimitusjohtaja Juha Huttunen.
Sotilaskäytössä kentällä tarvitaan IP65-luokitusta – eli täyttä suojaa pölyä ja roiskevettä vastaan – jotta laitteet kestävät vaativissa ja vaihtelevissa olosuhteissa. Mutta entä jos laitteeseen täytyy liittää lisälaitteita, kuten radiot, LAN-verkot tai muut kenttävarusteet? Usein suojaus menetetään heti, kun portit avataan. Panasonic on ratkaissut tämän ongelman esittelemällä maailman ensimmäisen lisälaitesovittimen, joka säilyttää IP65-luokituksen myös käytön aikana.
Tekoälyä tuodaan nyt vauhdilla mikro-ohjaimiin. Ajan myötä kaikista päätelaitteiden ML-sovelluksiin tarkoitetuista mikro-ohjaimista tulee hybridilaitteita, joissa yhdistyvät CPU ja NPU. Tämä kehitys on väistämätöntä.
Bristolin yliopiston ja Northrop Grummanin tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen galliumnitridiin (GaN) perustuvan transistoriarkkitehtuurin, joka voi merkittävästi parantaa tulevien 6G-verkkojen nopeutta, tehokkuutta ja signaalinlaatua. Löydös julkaistiin Nature Electronics -lehdessä.
