Kun Nokian kännykkäpuolen myynti Microsoftille tänään varmistuu, sulkeutuu iso osa suomalaisen teollisuuden historiaa. Nyt on hyvä kertoa ennusteista, joita teimme Elopin tullessa yhtiön johtoon.
Allekirjoittanut toimi tuolloin uutispäällikkönä Prosessori-nimisessä lehdessä, jonka elektroniikan ammattilaiset muistavat vielä hyvin. Kun Elop vuonna 2011 julkisti ensin kuuluisan palava öljylautta -muistionsa ja pian sen jälkeen Nokian päätyneen tulevissa älypuhelimissaan Windows Phone -alustaan, me yritimme ennustaa, mihin Nokian markkinaosuus muuttuisi.
Toimituksessamme oli neljä jäsentä, jotka olivat kaikki nähneet Nokian nousun älypuhelimien ykkösnimeksi Symbianin voimalla. Suhtautumisessamme Nokiaan näkyi kuitenkin selviä eroja.
Optimistin toimituksemme jäsen arveli, että Nokian markkinaosuus älypuhelimissa voisi väliaikaisesti laskea ehkä jopa 20 prosentin alle. Seuraavaksi optimistisin veikkasi osuuden päätyvän noin 15 prosenttiin. Toimituksen peluri veikkasi markkinaosuuden asettuvan pessimistisimmän arvion ja tuon 15 prosentin väliin.
Itse olin tuolloin selvästi pessimistisin. Arvioin, että markkinaosuus putoaa muutamaan prosenttiin. Toiset pitivät arviota aivan järjettömänä.
Alimmillaan Nokian markkinaosuus älypuhelimissa kävi selvästi alle kolmessa prosentissa. Tämän vuoden kolmannella neljänneksellä osuus nousi jo lähelle neljää prosenttia. Nyt on siis helppo paukutella henkseleitä, osuin selvästi lähimmäksi ennusteessani. Ainoa, mitä en nähnyt, oli romahduksen valtavan nopea aikataulu.
Oikeaan osuminen ei tuo minkäänlaista tyydytystä. Minusta Nokia tyri itse oman asemansa. Romahdus perustui useisiin virheellisiin valintoihin. Näitä olivat tietysti Windowsin valitseminen, mutta myös Elopin öljylautta-vertaus, joka käytännössä tappoi Symbian-myynnin yhdessä yössä.
Tulevaisuudessa Nokian matkapuhelimet on amerikkalainen yritys, joten tunnesiteet siihen katseavat ajan myötä. Ehkäpä Suomessakin osataan analysoida Nokian historiaa paremmin tulevina vuosina. Ehkäpä jopa Jorma Ollila myöntää tehneensä vääriä valintoja.
Palataan alkuvuoteen 2011. Nokia oli julkistamassa ”jotain suurta” Barcelonan Mobile World Congressin alla. Me odottelimme ehkä ensimmäistä LTE-verkoissa toimivaa Symbian-puhelinta. 4G-tuki siinä vaiheessa olisi ollut suuri näyttö markkinoille.
Elopin Windows Phone -ilmoitus juuri ennen messuja ällistytti kaikki. Myöhemmin kuulin, että Qt-kehitystiimin vetäjä kuuli ilmoituksesta edellisenä iltana. Iso osa koodaajia kuuli siitä samaan aikaan kuin me kaikki muutkin. Moni lähti talosta samantien, moni ryhtyi postittamaan työhakemuksia. Meego-porukka, joka olisi voinut olla toimiva vaihtoehto, hajosi käsiin.
Ja yhtiön kohtalo oli sinetöity. Tänään se saa arvoisensa lopun Helsingin vanhassa jäähallissa.
Mitä erikoista sähköajoneuvojen latausportissa on verrattuna perinteisten ajoneuvojen polttoainesuuttimeen? Ensi silmäyksellä ei paljoa, ja siksi latauspistoke sijoitettiin yksinkertaisesti tankin korkin taakse ensimmäisissä sähköautomalleissa. Tämä ei kuitenkaan ole ihanteellinen paikka latausportille, etenkään turvallisuusnäkökohtien osalta.
STMicroelectronics on viime aikoina lisännyt tekoälyä liikeantureihinsa, jotta laskenta rasittaisi järjestelmäprosessoria vähemmän. Nyt yhtiön uusin anturi toimii aina 125 asteen lämpötilaan asti eli se kestää autojen ankaria olosuhteita.
Tallinnassa ruoditaan taas elektroniikkateollisuuden tilaa EEIA:n eli Viron elektroniikkateollisuuden liiton järjestämässä IPC DAY -seminaarissa. Liiton puheenjohtaja Arno Kolk sanoo, että vuodessa markkina on kellahtanut lähes päälaelleen. Huippukasvusta on tultu aikaan, jossa uusia tilauksia ei tule.
