Meneillään oleva neljäs teollinen vallankumous muuttaa oleellisesti liiketoimintamalleja teollisuudessa. Yritykset eivät enää vain myy koneita ja laitteita toisilleen, vaan tarjoavat koneiden ja laitteiden tuottamaa toimintoa palveluna, josta veloitetaan käytön tai kapasiteetin perusteella.
Oppikirjaesimerkkinä Rolls Royce myy lentokoneen suihkumoottoreiden sijaan ”kuumaa ilmaa lentokoneen takana”. Rolls Royce saa korvauksensa lentotuntien perusteella. Toimittajalle palvelun myyminen mahdollistaa koko tuotteen elinkaaren aikaisen arvoketjun hallinnan. Lentokoneen moottoreiden osalta huolto ja varaosat edustavat suurempaa liikevaihtoa kun varsinainen moottorien myyminen. Palvelumallissa toimittaja on laitteiden omistaja, ja omistaja määrää kuka moottoreita huoltaa ja millä osilla.
Tilaajalle käyttöön perustuva laskutusmalli helpottaa oman taloudellisen riskin hallintaa, aloituskustannukset ovat pienet ja kustannuksia syntyy suoraan verrannollisesti oman tuotannon määrään. Tällöin tuotantokustannukset on helppo jyvittää tuotantoyksiköiden hintaan.
Teollisuuden internet on välttämätön edellytys tämänkaltaisille liiketoimintamalleille. Jotta toimittaja ylipäätänsä voi ottaa itselleen liiketoimintariskin asiakkaan tuotannosta, täytyy toimittajan pystyä maksimoimaan palvelun saatavuus ja minimoimaan huoltoon tarvittava aika.
Ennakoiva kunnonvalvonta ja etäkunnossapito ovat avainasemassa palvelun saatavuuden maksimointiin. Rolls Roycenkin sanotaankin olevan paremmin tietoinen yksittäisen ilmassa olevan moottorin tilasta kuin lentokoneen ohjaamossa istuva miehistö.
Tuotannon kunnonvalvonta
Elektroniikan valmistuksen siirtyessä yhä enemmän alihankintaan ja jopa toisiin maanosiin, heikkenee päivittäinen näkyvyys tuotannon tilaan ja siellä mahdollisesti ilmi tuleviin ongelmiin. Myös kieli- ja kulttuurierot voivat vaikuttaa viestinnän onnistumiseen. Vaikka asiakas sopimuksen mukaisesti maksaisi valmistusalihankkijalle vain ehjistä toimitetuista laiteyksilöistä, maksaa asiakas käytännössä myös virheellisistä kappaleista. Pienempi hävikki tuotannossa mahdollistaa pienemmät marginaalit valmistuksen hinnoittelussa.
Teollisuuden internet tarjoaa reaaliaikaisen näkyvyyden sekä tuotantoon että valmistettujen tuotteiden testaukseen. Koko tuotantoprosessin integroiminen etähallinnan piiriin on tärkeää, jotta tuotannossa ilmenevät ongelmat havaitaan mahdollisimman tehokkaasti.
Piirikortti- ja lopputestauksen tulosten kerääminen ja analysointi auttaa arvioimaan myös itse tuotteen suunnittelun laatua, ja mahdollistaa korjaavien toimenpiteiden suorittamisen. Se ei kuitenkaan yksinään kerro koko totuutta itse tuotantoprosessin toimivuudesta. Tuotannon aikana saatetaan esimerkiksi laitteisiin tehdään korjauksia tai selvästi viallisia yksilöitä poistaa ennen kuin ne päätyvät edes testausvaiheeseen.
Tuotannonohjausjärjestelmän integrointi etävalvonnan piiriin mahdollistaa yksilöivän jäljityksen tuotteen koko valmistusprosessiin, piirilevyaihiosta kokoonpantuun lopputuotteeseen asti. Tällöin yksittäisiin osajärjestelmiin tehdyt korjaukset ja uudelleentestaukset pystytään jäljittämään, ja tätä kautta arvioimaan tuotantoprosessiin ja tuotteen suunnitteluun kohdistuvat kehittämistarpeet.
Tuotannon kunnossapidolla säästöjä
Tuotteen elinkaaren aikaiset muutokset ovat merkittävä kustannustekijä tuotannon ylläpidossa. Etähallinnan avulla voidaan esimerkiksi testisekvenssit ja hyväksyntärajat päivittää automaattisesti tuotteen muutosten yhteydessä, ja vältetään tarve manuaaliselle järjestelmien päivittämiselle ja turhalle matkustamiselle.
Rahaa säästyy myös uuden tuotteen tuotantoon viennissä kun mittaustulosten analysointi ja parametrien hienosäätö voidaan suorittaa etäällä, ja näin saadaan tuotannon saanto mahdollisimman nopeasti mahdollisimman korkeaksi.
Saman tiedon reaaliaikainen näkyvyys sekä paikan päällä tehtaalla että tuotannon tilaajalle mahdollistaa nopean ja tehokkaan kommunikoinnin osapuolten välillä. Tiedonkulun ongelmat ovat usein käytännössä koettu ongelma valmistusalihankinnassa. Puoletkin tuotetuista yksiköistä on saattanut päätyä pidemmän aikaa suoraan elektroniikkaromuksi, ilman että tuoteomistaja on ollut tästä edes tietoinen.
Tuotantoprosessin eri vaiheiden käyttöasteen seuranta paljastaa pullonkauloja, ja mahdollistaa tuotannon kuormituksen tasaamisen, jopa eri alihankkijoiden tehtaiden välillä. Yksittäisellä tehtaalla tai yksittäisen alihankkijan toimesta tällainen optimointi ei ole mahdollista.
Kirjoittaja Jaakko Ala-Paavola työskentelee Espotel Oy:n teknologiajohtajana, sekä kirjoittaa ajankohtaisesta teknologiasta esimerkiksi blogissa embeddedexperience.blogspot.fi.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
