Meillä hehkutetaan usein kaupunkien edelläkävijyyttä erilaisissa älykaupunkihankkeissa. Pysäköintiyritys Easypark on nyt tutkinut kaupunkien ”älykkyyttä” ja vaikka Espoo ja Helsinki sijoittuvat monessa vertailussa hyvin, emme millään edusta kehityksen terävintä kärkeä.
Easyparkin laaja tutkimus paljastaa, mitkä kaupungit ovat tehokkaimmin ottaneet käyttöön uudenlaisia teknologisia ratkaisuja kestävän kehityksen ja asuinmukavuuden kehittämiseksi. Tutkimus aloitettiin arvioimalla useita tuhansia kaupunkeja ympäri maailmaa ja tarkastelemalla sitten niitä kaupunkeja, jotka ovat teknologiassa edelläkävijöitä.
Koska kaupunkien kohtaamat haasteet ovat hyvin erilaisia niiden asukasmäärästä riippuen, tutkimus jaettiin kolmeen kokoluokkaan: kaupungit, joissa on yli 3 miljoonaa asukasta, 600 000 – 3 000 000 asukasta ja 50 000 – 600 000 asukasta. Tutkijat määrittelivät erilaisia tekijöitä, joiden pohjalta voidaan määritellä kaupungin teknologisen ja kestävän kehityksen aste. Nämä tekijät pisteytettiin. Tarvittava data kerättiin useista lähteistä, esim. Maailmanpankki, The Economist, Kansainvälinen Valuuttarahasto ja the Lancet.
Kaupunkien innovatiivisuus arvioitiin neljällä kriteerillä. Ensinnäkin arvioinnissa huomioitiin se, miten laajalti väestö, hallinto ja terveydenhuoltosektori on omaksunut teknologiaa. Myös kaupungin alueella mahdollisesti olevien teknologian oppilaitosten maine ja menestys arvioitiin. Toiseksi tarkasteltiin liikkumisen innovaatioita, esimerkiksi kaupunkien älypysäköinnin ratkaisuja, liikennesuunnittelua, julkista liikennettä ja liikenneratkaisujen ympäristöystävällisyyttä.
Business Tech -mittarilla arvioitiin yritysten innovatiivisuustasoa, sähköisen maksamisen yleisyyttä ja internet-yhteyksien laatua kaupungeissa. Neljänneksi arvioitiin kaupunkien kestävän kehityksen tasoa analysoimalla vihreän energian käyttöä, ympäristöystävällisesti suunniteltujen rakennusten lukumäärää, jätehuoltosysteemiä ja yleisesti ilmanmuutoksen asettamiin haasteisiin vastaamista ja suunnittelua.
Parhaiten suomalaiskaupungeista pärjäsi Espoo, joka on maailman kolmanneksi älykkäin ja tulevaisuuteen valmistautunein keskikokoinen kaupunki. Älykkäin alle 300 000 asukkaan sarjassa on Ruotsin Lund ja toiseksi tuli Norjan Stavanger. Samassa sarjassa ympäristystävällisen energian käytössä Espoo oli vasta sijalla 18. Erityisesti muissa Pohjoismaisssa ollaan tässä selvästi edellä.
Kun vertaillaan kaupunkien asukkaiden valmiutta ottaa käyttöön uutta teknologiaa, Norjan kaupungit ovat kärjessä. Listan ykkösenä komeilee Bergen ennen Stavangeria, Trondgheimia ja Tallinnaa. Espoo yltää vasta sijalle 10.
Yli 600 000 asukkaan kaupunkien vertailussa ykköseksi nousee Kööpenhamina ennen Tukholmaa ja Osloa. Seitsemänneksi sijoittuneen Helsingin edelle kiilasivat vielä Amsterdam, Zürich ja Göteborg.
Kaikki tulokset löytyvät täältä.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.