Useimmilla korona menee ohi varsin lievänä oireiluna, jopa oireettomasti, mutta joillakin virus aiheuttaa vakavan hengitystieinfektion. Tulevaisuudessa viruksen aiheuttama hapenpuute eli hypoksia voidaan paljastaa jopa älykellolla. Tarvittava, tarkempi elektroniikka on jo olemassa.
Analog Devices esittelee teknisessä artikkelissamme ratkaisua, jolla voidaan rakentaa älykelloon tarkempi ja tehokkaampi veren happikylläisyyden SpO2-mittaus. Uusien piiriratkaisujen avulla mittauslaitteiden kehittämisessä voidaan päästä entistä helpompaan suunnitteluun ja yksinkertaisempaan mekaniikkaan sekä alhaisempaan tehonkulutukseen.
Veren happikylläisyyden eli happisaturaation (SpO2) määritys on mittaus, joka perinteisesti tehdään kehon ääreisosista kuten sormesta tai korvalehdestä. Yleisimmin tämä tehdään sormenpäähän pyykkipojan tapaan kiinnitettävällä klipsianturilla, joka mittaa happikylläisen hemoglobiinin määrän suhteessa kokonaishemoglobiiniin.
Mittaustulos kertoo, kuinka tehokkaasti punasolut kuljettavat happea keuhkoista muihin kehonosiin. Normaalisti SpO2-tasot vaihtelevat terveellä aikuisella 95-100 prosentin välillä. Tämän alueen alapuolella olevat tasot osoittavat hengityksen vajaustilaa, joka tunnetaan nimellä hypoksemia. Se tarkoittaa, ettei elimistö kykene kuljettamaan riittävästi happea ylläpitääkseen elinten terveyttä ja kognitiivisia toimintoja.
ADPD4100-piiri (kuvassa) on ADI:n uusia analogisia etupäitä eli AFE-piirejä parempien pulssioksimetrien suunnitteluun. ADPD4100-piirin tärkein etu on entistä parempi signaali-kohinasuhde mikrowattia kohti (SNR/μW), joka on tärkeä parametri jatkuvassa akkukäyttöisessä monitoroinnissa. Tämä keskeinen ominaisuus on saavutettu laajentamalla AFE:n dynaamista aluetta ja samalla alentamalla sen virrankulutusta. ADPD4100:n kokonaistehonkulutus on vain 30 μW jatkuvassa PPG-mittauksessa.
ADIn artikkelia pääset lukemaan tästä.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.