Metrologialaitos VTT MIKES eli aiemmin mittatekniikan keskuksena tunnettu laitos on edistynyt työssään uuden sukupolven optisen atomikellon kehittämiseksi. Pohjoismaiden ensimmäinen optinen kello on osoitettu koekäytössä toimivaksi, ja sen mittaustarkkuutta parannetaan edelleen.
Yhtenä projektin tavoitteena on, että VTT MIKES voisi osallistua kellon avulla maailmanajan ylläpitoon ja SI-sekunnin yhä tarkempaan määrittelyyn. Maailmassa on kasvava tarve tarkalle ajalle, muun muassa 5G-tietoliikenneverkoissa, digitaalisissa sähköverkoissa ja digitaalisessa kaupankäynnissä, kuten nopeassa pörssikaupassa. Tarkkaa aikaa hyödynnetään lisäksi monilla aloilla perusfysiikasta maanmittaukseen ja satelliittinavigoinnista tähtitieteen radioastronomiaan.
Ajan tarkka mittaaminen perustuu atomikelloihin ja esimerkiksi Suomen virallista aikaa pidetään yllä kaupallisten atomikellojen avulla. Perinteisesti atomikellot ovat mitanneet aikaa tuottamalla atomien energiasiirtymään viritettyjä mikroaaltoja. Uuden sukupolven optiset valokellot mittaavat aikaa tuottamalla sen sijaan valoa määrätyllä taajuudella. Valon avulla aikaa voidaan mitata kymmeniä kertoja tarkemmin kuin kaupallisilla atomikelloilla.
Kaupallisen atomikellon taajuus vastaa SI-sekuntia tyypillisesti 14 desimaalin tarkkuudella eli se edistää tai jättää yhden nanosekunnin vuorokaudessa. Optisen atomikellon tarkkuus on jo nyt 17 desimaalia eli tuhat kertaa parempi ja sitä voidaan käyttää jatkuvasti käyvien kaupallisten atomikellojen kalibrointiin.
VTT MIKES on kehittänyt laserjäädytettyyn ioniin perustuvaa valokelloa lähes kymmenen vuoden ajan. VTT MIKESin varovaisen arvion mukaan mittaustarkkuus voisi yltää 18 desimaaliin vuonna 2030. Kansainvälisen metrologiajärjestön (BIPM) laatiman tiekartan mukaan SI-sekunnin määritelmä uudistuu nykyisestä Cesiumatomin mikroaaltosiirtymästä, ja perustuu jatkossa optiseen siirtymään. Tämä muutos tapahtunee 2030-luvulla. VTT osallistuu uudella kellolla tulevaisuudessa myös SI-sekunnin uudelleen määrittämiseen.
VTT MIKESin optinen atomikello osallistui keväällä 2022 ensimmäiseen kansainväliseen taajuusvertailuun, jonka tulokset julkaistaan pian. Lähivuosien tutkimustyön tavoitteena on edelleen parantaa tarkkuutta ja automatisoida kellon toimintaa niin että se pysyy käynnissä viikkoja tai kuukausia ilman huoltoa.
Kun kahta optista kelloa verrataan GNSS-satelliittijärjestelmän (esim. GPS, Galileo) kautta, mittaustuloksen epävarmuus riippuu usein vahvasti vertailumenetelmän epävarmuudesta. Tästä syystä muutaman vuoden aikajänteellä on suunnitteilla taajuusvertailuja, joissa siirrettävä optinen atomikello tulee vierailulle VTT MIKESiin. Näin kellojen vertailu on helpompaa, ja mittaustulokseen vaikuttavat ainoastaan optiset kellot.
Samasta syystä yhä enemmän aikaa ja taajuutta jaetaan satelliittijärjestelmien sijaan valokuitujen avulla atomikelloista käyttäjille. Toistaiseksi MIKESin optinen atomikello on ainoa Pohjoismaissa, mutta tulevaisuudessa valokuituyhteydet maantieteellisesti lähellä oleviin muihin optisiin atomikelloihin mahdollistavat yhä tarkemmat vertailut.
Kuva:Optisen atomikellon ydin on taajuusreferenssinä toimiva yksittäinen laserjäähdytetty Strontium-88-ioni, joka loistaa pienenä sinisenä pisteenä keskellä kahden kartion muodostamaa ioniloukkua. Kartiomaisiin elektrodeihin tuodaan satojen volttien radiotaajuusjännite, jonka avulla ioni pysyy loukussa jopa kuukausia. (Kuvan koko n. 20 mm pystysuunnassa, tyhjä tila elektrodien välissä n. 1 mm). KUVA: VTT / Anders Wallin
Apple on ottanut ison askeleen irtautuessaan Qualcommin modeemeista ja julkaissut ensimmäisen oman 5G-modeeminsa, C1:n, iPhone 16e -mallin yhteydessä. Vaikka siirtymä tuo Applen laite- ja ohjelmistosuunnittelun entistä tiiviimmin yhteen, tuoreiden testien valossa Qualcommin modeemit tarjoavat edelleen parempaa suorituskykyä erityisesti nopeuden osalta.
OnePlus on päättänyt luopua yhdestä tunnistettavimmista ominaisuuksistaan eli fyysisestä Alert Slider -tilakytkimestä ja korvata sen uudella ohjelmoitavalla Plus Key -painikkeella. Muutos on osa yhtiön uutta tekoälystrategiaa, jonka keskiössä on ”käyttäjäkohtaisesti mukautuva älykkyys”.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee Suomessa huomattavasti alueittain. Bittimittari.fi-palvelun mittausten perusteella suurimmat erot näkyvät yhteysnopeuksissa kaupunkien ja maaseudun välillä.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
