Verkon nopeuksia mittaava Ookla on testannut kiinteitä laajakaistayhteyksiä Euroopassa. Kolmannen neljänneksen luvut osoittavat, että vaikka Suomi on edelläkävijä mobiiliverkon nopeuksissa ja mobiilidatan käytössä, kuituyhteyksissä olemme edelleen kehitysmaa.
Ooklan tutkimuksilla on laajempikin merkitys. Euroopan komissio haluaa, että kaikilla eurooppalaisilla kotitalouksilla, yrityksillä ja julkisilla laitoksilla on pääsy vähintään 100 megabitin nettinopeuksiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Viime vuoden lopulla 86,6 prosenttia EU:n kotitalouksista oli 100 megabitin yhteyksien peittoalueen sisällä.
Kuituverkkojen yleisyydessä Suomi kuuluu Euroopan häntäpäähän. Kärjessä on Romania, jossa kuitu tavoittaa 97,7 prosenttia väestöstä. Portugalissa osuus on 92, 4 prosenttia, Espanjassa 92,1 ja Ruotsissakin 85,5 prosenttia. Norja ja Tanska ovat lähes Ruotsin tasossa.
EU:n tavoite 100 megabitistä on vasta alkua, todella nopeasta netistä voidaan puhua, kun käytössä on gigabitin kiinteä yhteys. Se on muuallakin Euroopassa vielä harvinainen. Listan kärjessä on Ranska, jossa 39,94 prosenttia kotitalouksista saa datansa vähintään gigabitin sekuntinopeudella.
Unkari on tämän listan kakkosena (29,81 prosenttia), Romania kolmantena (23,35%) ja Tanska neljäntenä (18,66%).
Lisätietoja täällä.
Intel on ollut viime aikoina uudenlaisissa huhuissa, kun yhtiötä on välillä pilkottu, välillä myyty. Kolmannen neljänneksen tulokseen kirjattiin massiiviset 16,6 miljardin dollarin tappiot, mutta pääjohtaja Pat Gelsinger sanoo silti, että Inteliä tai sen osia ei olla myymässä minnekään.
Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKOn lukujen mukaan Suomessa myytiin heinä-syyskuussa reilut 636 tuhatta puhelinta, mikä on 4,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rahassa mitattuna myynnin arvo sen sijaan laski 1,6 prosenttia.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.
