Moni ohjelmointikieli on jo iäkäs. Python on 23-vuotias. Ruby ja Javascript 19-vuotiaista ja C lähestyy pian keski-ikää 42-vuotiaana. Silti ohjelmoijat jatkavat niillä koodaamista, vaikka tarjolle on tullut uusia kieliä. Amerikkalaistutkijat kuluttivat kaksi vuotta tutkiakseen, miksi näin on.
Princetonin yliopistossa työskentelevä Ari Rabkin ja Berkeleyn yliopiston Leo Meyerovich analysoivat yli 200 tuhatta projektia ja haastattelivat 13 000 ohjelmoijaa. Tärkein tulos oli, että koodaajat käyttävät niitä kieliä, jotka he tuntevat.
C-kieli on hyvä esimerkki. Google on kehittänyt oman Go-kielen, joka ratkaisee monia ongelmia paljon C-kieltä tehokkaammin. Silti C säilyy suosituimpana ohjelmointikielenä.
Yksi tärkeä osa kielten pitkäikäisyyttä on perintö (legacy). Esimerkiksi C:llä on koodattu valtavat määrä ohjelmia ja sovelluksia. Kieleen lisätään jatkuvasti laajennuksia, mutta samalla yhteensopivuus vanhaan säilytetään. Tämä on osasyy siihen, miksi koodaajan ei tarvitse siirtyä uuteen kieleen.
Tutkijoiden selvitys löytyy pdf-tiedostona osoitteesta asrabkin.bitbucket.org/papers/oopsla13.pdf.
Mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. Yksi MEMS-ajoituspiirien vahvuuksista on ohjelmoitavuus.
Englannissa kehitetty vallankumouksellinen kvanttitekniikkaan perustuva atomikello lupaa parantaa turvallisuutta ja tarkkuutta sotilasoperaatioissa. Puolustusministeriön salaisessa tutkimuslaitoksessa (Dstl) kehitetty kvanttitekniikkaa hyödyntävä atomikello on tarkkuudessaan täysin omaa luokkaansa.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.