Lappeenrannan teknillisen yliopiston 220 kilowatin aurinkovoimalan rakentaminen on aloitettu. Yliopiston kolmosrakennuksen katolle on asennettu alumiiniset tukitelineet 220 aurinkopaneelia varten ja asennustyöt ovat alkaneet.
Tasakatolle tulee yhteensä 50 kilowatin verran aurinkovoimaa. Voimala vie katolta noin 300 neliötä tilaa. Paneelit rakenteineen tuovat katolle lisäpainoa 20-40 kiloa neliömetriä kohti. Mitään vahvistuksia kattorakenteet eivät ole paneelien takia tarvinneet.
Katolle tulevat aurinkopaneelit kytketään 17 paneelin sarjoiksi, kustakin sarjasta lähtee kaksi sähköjohtoa invertteriin, joka muuntaa tasavirran vaihtovirraksi ja invertteristä sähkö syötetään yliopiston normaaliin sähköverkkoon. Yhteen invertteriin kytketään kaksi sarjaa, joten katolle tulee näin ollen kuusi invertteriä. Kun kaikki paneelit eivät ole kiinni yhdessä invertterissä, vika yhdessä osassa voimalaa ei vaikuta muun voimalan toimintaan.
Aurinkovoimala ei vaadi suuria huoltotoimia. Sadevesi pääsee helposti valumaan katolta pois. Talvella suuremmat lumikuormat pitää puhdistaa paneelien päältä pois,.
LUT:ssa rakennetaan myös perustuksia uusille autokatoksille, joihin tulee yhteensä noin 600 neliötä aurinkopaneeleita. Autokatosten noin 432 aurinkopaneelin kapasiteetti on 108 kilowattia.
LUT alkoi vajaa vuosi sitten valmistella Suomen suurimman aurinkovoimalan rakentamista. Nyt aloitettujen rakennustöitten jälkeen, suunnitellusta 220 kilowatin voimalasta jää tehtäväksi vielä 50 kilowattia. Se osa valmistuu ensi vuoden puolella.
Alstom ja LUT kehittävät turbiineja
Eilen Lappeenrannassa ilmoitettiin, että Alstom aloittaa tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyön LUT:n, TuuliSaimaan ja TuuliMuukon kanssa. Sopimus julkistettiin Muukon 21 megawatin tuulipuiston vihkiäistilaisuudessa.
TuuliTapiola ky:n ja TuuliSaimaa Oy:n rakennuttama Muukon tuulipuisto koostuu seitsemästä Alstomin kolmen megawatin ECO110-tuuliturbiinista, jotka soveltuvat hyvin alhaisille ja keskinopeille tuuliolosuhteille ja ns. talvipakettiversionsa ansiosta erinomaisesti pohjoismaisiin talviolosuhteisiin.
Tutkimuksen empiirinen osa tapahtuu Muukon tuulipoistossa. Muukko on yksi Suomen suurimmista sisämaan tuulipuistoista. Sen arvioitu vuosituotanto on noin 40 gigawattituntia, mikä riittää noin 3000 sähkölämmitteisen omakotitalon tarpeisiin. Muukon tuulipuiston valmistuttua on Suomen tuulivoimakapasiteetti yhteensä 176 tuuliturbiinia yhteisteholtaan 323 megawattia.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
