VTT on ajan hermolla, kun se on kehittänyt ja jo pilotoinutkin uudenlaisia sovelluksia älykelloihin. Tässä vaiheessa sovelluksia on kehitetty Android Wear -alustalle, jolla toimivat älykellot saadaan ymmärtämään myös suomenkielistä puhetta.
Älykello on kännykkää nopeammin aktivoitavissa tarkkaavaisuutta vaativissa tilanteissa, kuten liikenteessä. Älykellojen ohjelmat soveltuvat parhaiten tilanteisiin, joissa päätöksenteko sekunneissa voi olla ratkaiseva tekijä. Koska näyttöjen pienuus rajoittaa sisällön määrää ja kosketusnäytön käyttökokemusta, informaation laatu on määrää merkittävämpi tekijä. Muistutukset, pikaohjeet ja tilatietoa kuvaavat viestit ovat hyödyllisimpiä käyttökohteita.
VTT on tehnyt myös älykkään liikenteen mobiilisovelluksen, joka tukee kelloon jaettavia huomautuksia, mikäli käyttäjällä on mobiililaitteen lisäksi käytössä myös älykello. Sovellus voi esimerkiksi ohjata autoilijan sopivimmalle pysäköintipaikalle ja ehdottaa vaihtoehtoisia julkisen liikenteen yhteyksiä määränpäähän, mikäli ajoreitillä huomataan liikennettä vaikeuttavia poikkeustilanteita. Mobiilisovellus jakaa tärkeät tapahtumat myös älykellon näytölle kevyellä värinähuomautuksella ranteessa.
Tätä Park&Ride-sovellusta kokeiltiin käytännössä Helsingin ympäristössä ketterällä pilottitestausryhmällä loppuvuodesta 2014. Käyttäjätesteissä pelkät muistutukset koettiin navigaatiosovelluksissa aika hyödyttömiksi, jos navigoidessa joutuu käyttämään pääosin älypuhelinta. Myös älykellojen tarkkuutta vaativa kosketusnäyttö suosii kellotaulusovelluksia, joissa vältetään kosketukseen perustuvaa toiminnallisuutta.
Kellotaulun näytön resoluutio on samaa luokkaa kuin matkapuhelimien näyttö yli kymmenen vuotta sitten, joten yhdellä silmäyksellä katsottava sisältö rajoittuu muutamaan lyhyeen riviin tekstiä. Informaation määrää tulee rajoittaa näytön koon mukaan parhaimman käyttäjäkokemuksen saamiseksi.
VTT arvioi, että nopeimmin teknologian voisi ottaa käyttöön logistiikassa, jossa tilaukset ja toimitukset tulisivat kätevästi älykellon välityksellä. Tällaiset sovellukset ovat toteutettavissa jo nyt.
Tällä hetkellä kellojen suurimpana haasteena on patterin kesto. Bluetooth-yhteydellä kännykkään liitetyn älykellon patteri kestää tyypillisesti yhden vuorokauden. Ilman yhteyttä patteri saattaa kestää lataamatta viikonlopun yli.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
