MIT:ssä eli Massachusetts Institute of Technologyssä on kehitetty uusi akkutekniikka, joka vaikuttaa erittäin lupaavalta. Kehitystien päässä voi olla edullisia akkuja, joissa energiatiheys ylittää monin verroin esimerkiksi nykyisin kännyköissä käytettävien litiumioniakkujen lukemat.
Kehitetty protoakku perustuu laminaariseen virtaukseen. Siinä kaksi nestettä kulkee rinnakkain kanavassa kahden elektrodin välissä aiheuttaen sähkökemiallisen reaktion, jossa energiaa joko vapautuu tai varastoituu.
Ratkaisun nerokkuus perustuu virtaukseen. Nesteiden viskositeetti on erilainen, joten ne eivä sekotu. Sen takia välissä ei tarvita mitään erillistä kalvoa. Tämä mahdollistaa hyvin edulliset rakenteet.
MITn käyttämät nesteet olivat bromi ja vety. Bromiin tutkijat päätyivät sen takia, että aine on suhteellisen edullinen ja sitä tuotetaan pelkästään Yhdysvalloissa vuosittain satoja tuhansia tonneja.
Tutkijoiden kehittämä protoakku oli noin kämmenen kokoinen. Se kehitti yli kolme kertaa enemmän energiaa kuin aiemmat kalvottomat akkututkielmat. Litiumioniakkuihin verrattuna energiatiheys oli kertaluokkaa suurempi.
Vaikka tekniikkaa pitää vielä kehittää vuosia, se on yksi lupaavimpia. MIT:n mukaan kyse voi lopulta olla todellisesta kvanttihypystä akkutekniikassa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
