Viestintävirasto on esittänyt huolensa siitä, että korotetut verkkovuokrat uhkaavat nostaa myös laajakaistapalvelujen hintoja Suomessa. Virasto haluaa jopa määritellä suurimpien yritysten tilaajayhteyksille enimmäishinnat.
Suomen suurimmista teleyrityksistä Anvia, DNA, Elisa, SSP-Yhtiöt Oy ja Telia Sonera korottavat kiinteiden kuparitilaajayhteyksien hintoja 10-20 prosenttia heinä-syyskuussa 2013. Viestintävirasto on huolissaan hinnankorotusten vaikutuksista teleyritysten väliseen kilpailuun ja sitä kautta loppuasiakkaiden laajakaistaliittymien hintoihin.
Kohtuuttoman korkeat tilaajayhteyshinnat vaikeuttavat kilpailevien teleyritysten toimintaa ja voivat pahimmillaan kokonaan estää uusien teleyritysten pääsyn laajakaistamarkkinoille. Kilpailun väheneminen kaventaa puolestaan käyttäjien mahdollisuuksia valita laajakaistaliittymän toimittaja ja haluamansa viestintäpalvelut. Lisäksi teleyritysten korotetut hinnat nostavat Suomen jo ennestään EU-vertailussa korkeimpiin kuuluvia tilaajayhteyshintoja.
Suurimpien teleyritysten metallijohtimisten tilaajayhteyksien kuukausimaksu vaihtelee korotusten jälkeen Anvian 11,90 eurosta Soneran 13,99 euroon. EU:n keskiarvohinta oli maaliskuussa 7,97 euroa. Euroopan komissio arvioi syyskuussa annettavassa suosituksessaan hinnan asettuvan maiden väliset kustannuserot huomioiden 8-10 euron välille.
Viestintävirasto valmistelee parhaillaan uutta hinnoittelumallia, jossa suurimpien yritysten perimille tilaajayhteyksien kuukausimaksuille asetetaan enimmäishinnat. Viestintävirasto pitääkin erikoisena, että teleyritykset korottavat hintojaan kesken uuden hinnoittelumallin valmistelun.
- Nyt ilmoitetut hinnankorotukset vahvistavat käsitystäni enimmäishintojen välttämättömyydestä. Pidän myös entistä tärkeämpänä, että Viestintävirasto saa tietoyhteiskuntakaari-lainsäädäntöhankkeen myötä käyttöönsä nykyistä tehokkaammat mahdollisuudet puuttua kohtuuttomaan hinnoitteluun, toteaa Viestintäviraston pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
