Pari viikkoa sitten kerroin epäonnistuneesta Windows 10 -asennuksesta Acerin hybridiläppäriin. No nyt asennus vihdoin onnistui ja pääsi tekemään ”kymppiin” lähempää tuttavuutta. Vanhaan 8.1-versioon verrattuna uutuus on selvä hyppäys parempaan, mutta toisaalta rimakaan ei ollut kovin korkealla.
Viikonloppuna Windows Update suostui vihdoin hakemaan lähes 2-gigaisen asennustiedoston. Itse asennus kesti toista tuntia, mutta on vaikea sanoa, johtuiko se Microsoftista vai Acerista. Paljon Acerin omia tiedostoja ”työntekoa ja elämää ylipäätään helpottamaan” piti myös päivittää.
Uusi käyttöliittymä on tietysti ensimmäinen, johon ”kympissä” kiinnittää huomiota. On se tietysti aiempaa Metroa parempi, mutta jotenkin siitä paistaa läpi jonkinlainen halpa kompromissi. ”Käyttäjät haluavat vanhan käyttöliittymän, joten annetaan niille vähän molempia”, lienee Redmondissa ajateltu.
Yhtä kaikki, uusi käyttöliittymä on moderni ja tuntuu nopealta. Typistettyjen tile-lohkojen jättäminen käyttöliittymään osoittaa, että Microsoftilla oli kuin olikin joku idea Metroa kehitellessään. Sitä ei vain saatu edellisessä käyttöjärjestelmässä toimivaan muotoon.
Uudesta Edge-selaimesta ei pysty pikaisen katsauksen perusteella paljon sanomaan. Windows 8:ssa tabletin selain täytti epäonnistuneella tavalla koko ruudun, joten ainakin Edge on siihen verrattuna parempi.
Windows 10 täyttää ainakin tässä Acerin tabletissa/läppärissä tehtäväpalkin kaikenlaisilla turhilla kuvakkeilla. Onneksi niistä pääsee eroon. Uutta Asetukset-sovellusta ei voi kehua. Se on graafisesti kömpelö ja liian moni asia on edelleen haudattu liiaksi. Vanha ”kontrollipaneeli” toimii paremmin, mutta ehkä se perustuu enemmänkin tottumukseen.
Uusikaan Windows ei yllätä pessimistiä, vaan edelleen ruudulle tulee välillä käsittämättömiä virheilmoituksia. Skypen asentamisen jälkeen käyttis herjasi siitä, että Skypen datakansion oikeusasetukset ovat väärin. Ja näinhän olikin, kansioon oli kaikilla käyttäjillä vain lukuoikeudet. Sovellusten automaattinen päivitys sen sijaan on hyvä ominaisuus. McAfeen tutkat päivittyivät automaattisesti, pisteet siitä.
Entäpä arvosana lyhyesti: selvä hyppäys parempaan, ilman muuta. Mutta kaikenlainen turha sälä edellyttää käyttäjältä liikaa säätämistä. Vähän pelkistetympi ja riisutumpi linja olisi ollut enemmän mieleen.
TILAA UUTISKIRJE JA VOITA DELL XPS 13 -KANNETTAVA
Tilaa Elektroniikkalehden uutiskirje ja osallistu samalla arvontaan, jossa voit voittaa Dellin huippulaadukkaan kannettavan XPS 13 -tietokoneen. Kampanja jatkuu Teknologia15-messujen päätöspäivään eli 8.10.2015 asti, jolloin voittaja on selvillä.
Tilaaminen onnistuu tästä.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
