Älykkäiden sähköverkkojen kohdalla on usein mietitty, miten verkko sopeutuu erilaisiin, jopa erittäin suuriin hetkellisiin kuormiin. Ainakaan sähköautot eivät muodosta isoa uhkaa verkkojen toiminnalle, sanoo sähköautojen vaikutusta väitöskirjassaan tutkinut diplomi-insinööri Antti Rautiainen Tampereen teknillisestä yliopistosta.
Rautiainen tutki väitöskirjassaan sähköautojen ja niin sanotun sähkön kysyntäjouston vuorovaikutusta sähköverkon kanssa. - Tyypillisillä peruslataustehoilla huomattavakaan määrä sähköautoja ei aiheuta suuria ongelmia nykyisenkaltaisissa sähköverkoissa, mutta erityisesti suurten lataustehojen tai suurten paikallisten sähköautokeskittymien tapauksessa verkon vahvistaminen tai latauskuorman ohjaus on tarpeellista, Rautiainen sanoo.
Ladattavissa hybridiautoissa sähkö riittää vain joidenkin kymmenien kilometrien ajomatkaan, mutta niissä oleva polttomoottori laajentaa sähköauton toimintasäteen ja käytettävyyden lähes tavallisten polttomoottoriautojen tasolle. Antti Rautiainen havaitsi väitöstutkimuksessaan kehittämänsä menetelmän avulla, että jo varsin maltillinen ladattavan hybridiauton akkukapasiteetti ja suppea latausinfrastruktuuri riittäisivät pitkälle.
- Suomalaisilla autoilla ajetaan keskimäärin noin 50 kilometriä päivässä. Ladattavilla hybridiautolla suurin osa näistä kilometreistä voitaisiin ajaa käyttäen sähköverkosta ladattua sähköä, Rautiainen kertoo.
Suuri määrä sähköautoja olisi uusi merkittävä kuorma sähköverkoissa. Sähköverkon rakentaminen ja saneeraus ovat pitkäaikaisia investointeja, ja jakeluverkkoyhtiöiden onkin pystyttävä ennustamaan sähkönkulutuksen ja verkon tehohuippujen muodostumista pitkällä aikavälillä.
Antti Rautiainen kehitti sähköverkkoyhtiöiden avuksi joustavan tavan tehdä tilastollisia sähköautojen latauskuormamalleja. Malleja onkin käytetty useissa verkkoyhtiöissä, kun niissä on arvioitu sähköautojen latauksen vaikutuksia sähköverkkoihin.
Rautiaisen väitöskirja “Aspects of Electric Vehicles and Demand Response in Electricity Grids” tarkastetaan julkisesti Tampereen teknillisessä yliopistossa ensi perjantaina. Rautiainen työskentelee tutkijana TTY:n sähkötekniikan laitoksella.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
