Paikannus sisätiloissa on edelleen melkoinen ongelma. GSP-signaali ei kuulu ja laitteiden etäisyys reitittimistä tai tukiasemista tuottaa moneen käyttöön liian epätarkkoja tuloksia. Avuksi voidaan ottaa tukiasemien suuntaavat antennit.
Diplomi-insinööri Janis Werner tutki väitöstyössään, kuinka suuntaavia antenneja voidaan käyttää paikannukseen tulevaisuuden langattomissa tietoliikenneverkoissa.
Monet kasvavat teknologiat, kuten robotit, miehittämättömät ilma-alukset ja lisätty todellisuus, edellyttävät, että saatavilla on jatkuvasti hyvin tarkkaa paikkatietoa. Paikannettavat laitteet ovat usein myös liikkuvia tai kannettavia ja niiden energiankulutusvaatimukset ovat näin ollen hyvin tiukkoja. Esineiden internetin yleistymisen myötä yhä suurempi osa näistä laitteista tulee kuitenkin olemaan yhdistettynä langattomiin verkkoihin, mikä mahdollistaa laitepaikannuksen.
Jo nykyisissä langattomissa verkoissa on mahdollista toteuttaa alkeellista laitepaikannusta, mutta kyseisten paikannusjärjestelmien suorituskyky ei ole läheskään riittävä nykysovellusten tarpeisiin. Tämä johtuu erityisesti siitä, että paikannus perustuu yleensä laitteiden välisiin etäisyysmittauksiin.
Tulevaisuuden verkoissa tukiasemat tulevat kuitenkin käyttämään suuntaavia antenneja. Vaikka näiden suuntaavien antennien pääasiallinen tarkoitus on verkkojen kapasiteetin kasvattaminen, ne mahdollistavat myös paikannettavan laitteen ja tukiaseman välisen kulman, niin sanotun signaalin saapumiskulman (direction of arrival, DoA) estimoinnin. Saatuja kulmaestimaatteja voidaan puolestaan hyödyntää yhdessä etäisyysmittausten kanssa ja näin ollen parantaa verkkopohjaisen paikannuksen suorituskykyä.
Janis Wernerin väitöstyö tarjoaa näkemyksiä suuntaavien antennien avulla suoritettavaan paikannukseen ja paikan seurantaan. Työ sisältää niin DoA:n estimointiin, paikannukseen ja paikan seurantaan liittyviä ratkaisuja kuin myös suunnittelun suuntaviivoja paikannusjärjestelmien toteuttamiseen tulevaisuuden langattomissa tietoliikenneverkoissa.
Wernerin tietoliikennetekniikan alaan kuuluva väitöskirja Directional Antenna System-based DoA/RSS Estimation, Localization and Tracking in Future Wireless Networks: Algorithms and Performance Analysis tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa ensi maanantaina.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
