Robotit ovat tehokkaita toistamaan yksitoikkoisia prosesseja, mutta ne eivät osaa mitään sellaista, mitä niihin ei ole ohjelmoitu. Tämä käsitys voi jäädä pian historiaan. Sheffieldin yliopiston tutkijoiden mukaan robotit voivat oppia, miten järjestelmät toimivat vain havainnoimalla niitä.
Tämä johtaisi hyvin scifimäisiin robotteihin, jotka oppisivat esimerkiksi ennustamaan ihmisen käyttäytymistä. Aihetta koskeva tutkimus on julkaistu Swarm Intelligence -tiedelehdessä.
Tutkijoiden koe on saanut inspiraatiota Alan Turingin kuuluisasta testistä, joka erotteli koneet ihmisistä. Sheffieldin yliopiston tutkijoiden testissä oli kaksi robottiparvea, joista toinen yritti oppia toisen parven robottien liikeratoja. Liikkeet tallennettiin ja data näytettiin testaajalle.
Tässä testissä testaajakaan ei ollut ihminen vaan itseoppiva tietokoneohjelma. Ohjelman tehtävä oli tunnistaa, kummassa parvessa yksittäiset robotit olivat. Ohjelma palkittiin, jos se tunnisti alkuperäisen parven robottien liikkeet aidoiksi ja toisen parven robottien liikkeet väärennöksiksi.
Robottiparvi sai puolestaan palkinnon, mikäli se onnistui huijaamaan testaajana toimivaa tietokoneohjelmaa. Tätä tutkijat kutsuvat ”Turingin oppimiseksi”.
Professori Roderick Grossi mukaan Turingin oppiminen voisi johtaa edistyksiin tieteessä ja teknologiassa. - Sen avulla tutkijat voisivat tunnistaa luonnollisten tai keinotekoisten järjestelmien toimintaa määrittäviä sääntöjä, erityisesti silloin kun käyttäytymistä on vaikea kuvailla samanlaisilla metriikoilla.
Grossin mukaan esimerkiksi tietokonepeleistä voisi tulla realistisempia, kun virtuaaliset pelihahmot pystyisivät havainnoimaan ja omimaan ihmispelaajien käyttäytymistä. - Kone ei kopioisi, mitä ihminen tekee, vaan päättelisi miten ihmishahmon toiminta eroaa muista pelaajista.
Samalla perusteella voitaisiin luoda algoritmeja, jotka tunnistavat käyttäytymisen poikkeavuuksia. Sen avulla voitaisiin esimerkiksi estää onnettomuuksia koneissa, autoissa ja lentokoneissa, Gross visioi.
Lisätietoja Grossin tiimin tutkimuksista löytyy Sheffieldin yliopiston sivuilta.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
